United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitäs sinä tänne tulit, viekottelet meitä, Joka jo olet kotonasi pitänyt viisiä häitä. Vaan jos tarkoin tietäisin, ett' oma kulta olet, Niinpä minä nousisin ja aukaisisin oven. Ei ole kultani kotona, eikä oo äsken ollut, Kultani on muilla mailla, ei ole sieltä tullut. Tuost' on kultani kulkenut ja jälet onpi jäänyt, Lehti on päälle langennut ja keltaiseksi käynyt.
Hänen oman äitinsä oli tapa jakaa ihmisille soppaa ja karvaita rohtoja, ja luultavasti pitävät nämät enemmän raamatusta kuin rohdoista. Minä olen yleisesti katsoen hyvä lapsi, hän sanoo, ja jos mailla käyn hänen kanssansa ajelemassa ja muuten en rupee 'pyhän näköiseksi', hänellä ei ole mitään huvituksiani vastaan kaupungissa muistuttamista.
Näin on ennen soitettihin, soitettihin, laulettihin, kun oli ihanat ai'at, lapsen ai'at armahaiset; kuuhut kultasi kujamme, pirttipalkit päivänpaiste, vesillä venoset sousi, mailla karrit kieritteli. Eipäs kuulunut konetta, halonsyöjän sylkytystä eikä vihlonut sydäntä veturin vihaiset äänet näillä Pohjolan perillä, Suomen mailla mairehilla.
Tuo pohjoisilla mailla kuuluisa ja kunnioitettu pyhä, Norjan muinainen kuningas Olavi, valittiin linnan patroonaksi, ja Savon varustukselle annettiin nimi "Pyhän Olavin linna". Vaan itsellensäkin oli Eerik Akselinpoika tässä nostanut muistopatsaan.
Ikävöi, ihminen, kaipaa kauneinta muiston ja toiveen, päiviä lapsuuden, aikoja armaita hempeän hoiveen, isää ja äitiä, veljiä, siskoja vierailla mailla, untesi neitiä, häntä, mi pois meni hämärien lailla.
Täällä peljästyttivät karjatytöt toisiaan keskellä valoisaa keskipäivää, kertoen kuinka lapsia oli äkkiä kadonnut "tonttien" kanssa ovien alle tahi miten metsän mäillä heille naurettiin ja irvisteltiin ja he kuiskasivat nyt surullisesti toisilleen manauksia taikaa vastaan.
Niinkuin kielo valkoinen, neito, versoit mailla, eloa joit lähtehen rannoill' varjokkailla." Tuntien koko vähäpätöisyyteni, uskallan alamaisimmasti huomauttaa, että tässä kukaties on painovirhe. Sen ei ehkä pitäisi olla lehtosen kielo, vaan lehmosen, sillä "Lehmän kieleksi" kansa yleisimmin sanoo tätä kukkasta. Ah, kuinka ihanaa, kuinka hienoa, kuinka ihanteellista!
Mutta ei vaari heidän neuvojansa kaivannut, sillä ei hän ensikertaa näillä mailla liikkunut.
Odota, kyllä hänen aikansa vielä tulee, jolloin hän herää elämän totisuutta käsittämään vielä on hän vain lapsi, pieni laululintunen, joka visertelee ja laulelee, pieni vohla, joka hyppelee mäillä ... anna hänen olla vapaudessaan ... ei voi olla synti, että pienet pojat ja tytöt hieman pyörähtelevät toistensa kanssa..." "Ei liioin ole synti juoda lasillista viiniä, mutta se johtaa syntiin.
KONRAD. Pois! mun korvani on tynsä mutta silmäni kuin auringon terä. FOKAS. Mitä näet sitten? KONRAD. Eteheni kuvattuna teidän tulevan kohtalonne. FOKAS. Kerro. KONRAD. Kaksi tietä kahden immen kautta teille tarjoo onni. FOKAS. Hahaa! Ja nämät immet? KONRAD. Yksi on teidän kihlattunne, ja se toinen seisoo häntä läsnä. Myös hänellä on ystävänsä, mutta vierailla mailla nyt. FOKAS. Mies elää siis?