United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !
MEDON. Pois minusta! Miekallani hänen häijyn mä lävistän! MEGAPONTOS. Hiljaa, hiljaa, kaikki asiat järjestyksessään. Posito: Mies on hirtettävä... Mutta mitä se raukka on tehnyt? MEDON. Luovinut luvattomasti. NAIDION. Vielä tahtoi suukon viedä! MEGAPONTOS. Kautta kaikkien runottarien, tämän rikoksen näyttää minusta Afrodite voivan antaa anteeksi.
Kaikki kun taasen nään, on sielullain pyhäpäivä, valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois, kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää, muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi. Paavo Cajander. Kuva. Mun huonehessani seinäll' on yks kuva halpa ja koruton, se siinä ollut on monta vuotta, ja aina ihaelen ma tuota.
Palaten kahtapuolen vastakkaiseen taas paikkahan tuon kehän kauhistavan he jälleen alkoivat sen soimavirren. Näin kukin, päästyänsä puolen kehää, taas voimanmittelöhön kääntyi toiseen. Ma, jolta sääli oli mielen murtaa, nyt lausuin: »Mestari, ah, virka mulle, mit' on tää kansa, kaikki pappejako, nuo paljaspäiset vasemmalla?» Virkkoi
Avainta kahta Fredrik II:sen tahdon ma kerran pidin, käänsin keveästi, sen sulkein, avaten, niin että kaikki muut miltei poistin hänen neuvostostaan. Virassa kunniakkaass' altis olin, ett' unen kadotin ja hengen melkein. Tuo portto, jok' ei keisar-palatsista irstaita koskaan käännä silmiänsä, hovien turmio ja kansain kuolo,
Ratsut raisut ain on meidän ynnä vainajain, sun tänään vielä, lupaan, vien hiljaiseen häätupaan.» »Tuo tupa miss' on, millainen? Häävuotees missä piilee?» »Etäällä! Lautaa kuus! Mut sen on suoja tyyni, viilee.» »Ma mahdunko?» »Me kumpikin! Mut joudu, juokse, armahin, häävierahat jo hartoo, häävuode meitä vartoo.»
BRANDER. Jo lehvän alla tuolla kohtaa Kuink' ihanasti marjat hohtaa! Pääst' irti, harha, silmisidin! Ja nähkää, kuinka piru ilveilee! SlEBEL. No kuinka? ALTMAYER. Kuinka? FROSCH. Sunko nokkas oli se? BRANDER. Ja sunko omaas minä pidin? ALTMAYER. Se kolahuspa tuntui jäsenissä! Ma pyörryn ... miss' on tuoli, missä? FROSCH. Mit' tapahtui? kun tietäisin sen vain!
Te luulette, ett' Teitä varten vain on valmistettu onnen virran pursi; mut varokaa, tuo matka monen mursi. Ma laulustanne väittää tohdi en se runollinen onko kaikin puolin.
Hän, jok on paikkani maan päällä vienyt, mun oman, oman paikkani, mi vapaa Jumalan Pojan kasvojen on eessä, mun hautani on viemäriksi veren ja loan tehnyt niin, ett' Enkel' Tuonen, mi alas lankes, iloita voi siitä.» Värihin pilvein, milloin aamuin, illoin Aurinko niitä vastapäätä palaa, ma näin nyt verhoutuvan kaiken Taivaan.
Viisas virren veisoavi, Ajallaan lopettelevi; Hyvä on laulu loppuvasta, Lyhyestä virsi kaunis. Mieli on jäämähän parempi, Kun on kesken katkemahan. Eipä koski kielaskana Laske vettänsä loputen, Eikä laulaja hyväinen Laula tyyni taitoansa. Jos ma lauluille rupean.
Pojalles vahti laita, hyvä Gertrud. Elävän patsaan saakoon tämä hauta. Me kohta levollisen hetken saamme; Siks kärsimällä kaikki kantakaamme. Toinen kohtaus. Sali linnassa. HAMLET. Sen verran siitä. Toiseen kohtaan nyt; Viel' onko muistissasi kaikki seikat? HORATIO. Niit' enkö muistaisi ma, prinssi hyvä?