United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän pappinsa antoivat kuten kerrotaan Xikotenkatlen kehoituksesta sen neuvon että Espanjalaiset olivat torjuttavat yöllä, koska nämä muka olivat "päivän lapsia," vaikk'ei sentään jumalia, kuten muutamat luulivat. Xikotenkatl sai käskyn tehdä yöllisen hyökkäyksen vuorella majailevia Espanjalaisia vastaan. Tämä tehtiinkin muutamana yönä. Mutta Cortez oli varoillaan.
Hän oli nimittäin tuonut matkoiltaan kotiinsa suurennuslasin ja tulilasin, ja teki sitte niillä kaikenlaisia koetuksia, jota vähätietoiset ja taikauskoiset ihmiset luulivat noituuden harjoitukseksi, ja hänen täytyi julkisesti puolustaa itseään näitä syytöksiä vastaan.
Näin he luulivat toisensa sanovan semmoista, jota he eivät ollenkaan sanoneet; ja tietämättänsä mitenkä se oli käynyt, huomasivat he olevansa riidassa. Jeanne nuhteli Pierreä laiskuudesta, soimaten häntä siitä, että hän muka liian usein kävi kapakassa ja Pierre puolestansa syytti Jeannea kiekailemisesta sekä ylöllisestä koristelemisen halusta.
Muutamat koettivat alentaa tuota vakaamielistä vaatimattomuutta "ylpeydeksi;" toiset luulivat sen kautta huomanneensa hänessä perittyä yhdenkaltaisuutta isän kanssa ja ennustivat, että poika vanhetessaan myöskin tulisi yhtä kovaksi ja saidaksi kuin isä oli.
Sotamiehet ja vartijat, jotka täyttivät palatsin pihan, luulivat häntä lähettilääksi eivätkä huutaneet häntä luokseen, kun hän nopeasti ja rohkeasti riensi eteenpäin, ja siten hän viivytyksittä ja tuntematonna pääsi satamaan majapaikkaansa, jossa hänen vähä aikaa piti odottaa laivurien ja kauppiasten joukossa, ennenkuin hänen sanansaattajansa palasi hauskasta muukalaiskortteerista, jossa hän kostutteli kurkkuaan.
Toiset pöllöt luulivat tässä huomanneensa Jumalan rankaisevan käden ja nyt kammoo jok'ainoa mies koko armeijassa luostareita enemmän kuin itse perkelettä! ROLF JUTE. Olkaa huoletta! Tähän toimeen sopiva mies on jo löydetty! OTTO RUD. Sano, kuka? ROLF JUTE. Minä! OTTO RUD. Sinä?!
Kaikki myöhemmät puheet henkivät voimakasta voitontahtoa. Edistysmielinen Karaulov lausui kasakkain nimessä, että "rauha oli tehtävä vain Berliinin raunioilla ja Wilhelm II:n haudalla". Helmikuun 11 p. duuman istunnot lykättiin marraskuun 15 p:ään. Kaikki luulivat varmasti, että sota silloin olisi voitokkaasti päättynyt. Helmikuun 11 p.
Livingstone tuskautui tällaisista kujeista ja erotti sipojit pois seurastansa. Hän antoi heidän palata takaisin rantamaalle ja varusti heille kylliksi tarpeita paluumatkalle. Nuo sipojit olivat niin ilkeätä joukkoa, että alkuasukkaat luulivat heitä Livingstonen orjiksi.
Mutta kuin he luulivat hänen nukkuneen, alkoivat he kuiskaillen puhella, aluksi niin hiljaan, että he itse vain kuulivat, mutta sitten niin, että Korneliakin kuuli. Maria Hansen puhui. » Hän kävi täällä joka päivä ja selitti, kuinka kauhea synti se oli. Tiedänhän minäkin, ettei se ole oikein, mutta ja mehän aioimme mennä naimisiin.
Niin raaistuneet olivat jo mielet näistä eriskummallisista, yhtä mittaa toistuvista noitatutkinnoista; niin raaistuneet olivat niiden vaikutuksesta käsitykset inhimillisyydestä ja säälistä, että ihmiset luulivat tekevänsä Jumalalle palveluksen ivaamalla tuota onnetonta hänen häpeässään ja alennustilassaan.