United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Isä meidän" ja "Herran siunaus" valuivat kuin kesän kukkaistuoksu talven kylmään ja kun "Amen" lujalla ja selvällä äänellä lausuttiin, valtasi montaa karkeata soturia ainoa ajatus: edessään oleva verinen työ. Taas kaikuivat soiton säveleet. Kolonnat järjestettiin ja liikkeelle lähdettiin määriteltyjä teitä.
Oli ainoastaan yksi toinen tapaus sillä lukukaudella meidän jokapäiväisessä koulu-elämässä, joka teki semmoisen vaikutuksen minuun, että se vielä elää; se elää vielä monesta syystä. Eräänä iltana, kun meitä oli kiusattu, että olimme kaikki aivan tohduksissa, ja Mr. Creakle huimi hirveästi ympärillensä, tuli Tungay sisään ja huusi tavallisella, lujalla äänellänsä: "vieraita Copperfield'ille!"
"Mutta asuuhan hän kuitenkin vielä teillä?" kysyi hän, hämmästyen vielä enemmän. "Ei enää", vastasi Aino levollisesti. "Mikä kartoitti hänet pois täältä? Aikoihan hän viipyä teillä koko kesän?" "Minä karkoitin hänet pois", vastasi Aino lujalla, päättäväisellä äänellä, "minä en kärsinyt enää tätä 'valhe-elämää'."
Kaikki muut woitti kuitenkin Mattias Aukusti woimallaan, taitawuudellaan ja pelottomuudellaan, niin että aina oli kumppaleittensa päämiehenä ja kuninkaana. Tähän ylimmäiseen paikkaan wielä wahwisti hänet leikkiweljein rakkaus, jonka hän lujalla uskollisuudellaan ystäwyydessä sekä suoralla, jalolla sydämmellään oli taiwuttanut puolellensa.
»Niin», vastasi rosvo lujalla äänellä, »minun käteni isku on koskenut kipeämmin. Meidän välillämme olleessa taistelussa elämästä ja kuolemasta ovat minun lyömäni haavat olleet syvimmät vaikkeivät sinunkaan lyöntisi ole olleet jälkeä jättämättä.
Vaimo vastasi nöyrästi, mutta uskon lujalla luottamuksella: "Yksi ainoa Jumala on astunut alas maan päälle ja ihmisenä kärsinyt ihmisten tähden. Silloin jumaluus täytti koko maan, niin ettei toista jumalaa täällä tarvita". Mies vaikeni. Aivan läheltä kuului nälkäisten susien ulvonta.
Sano rouallesi terveisiä minulta", lisäsi tohtori niin lujalla äänellä, että sen täytyi kuulua kamariin, "ja sano hänelle se, että itse isää", tässä tohtori mieltä mielin pidätti puhettansa "hänen lastensa isää täytyy hänen näin suoja-ilmalla erinomaisen huolellisesti hoitaa ja viihdyttää kotona, sillä paikallansa istuva kelloseppä on heikko terveydeltään. Hyvää yötä Lents, ja makoista unta!"
Yrjö, joka lapsellisessa ajattelemattomuudessa oli tuon puun kaatanut, huomasi nyt isänsä vakavasta muodosta, miten pahasti hän oli tehnyt. Hän ymmärsi, että ansaittu rangaistus tulisi häntä siitä kohtaamaan, ja häntä hirvitti. Mutta kauan hän ei epäröinyt. Kalpeana, mutta lujalla äänellä sanoi hän: "Isä, minä olen sen tehnyt. Tahdoin koettaa, olisiko kirves terävä."
Hän puree". Löytyi yksi poika eräs J. Steerforth joka leikkasi nimensä hyvin syvään ja hyvin usein, ja joka, niin minä itsekseni kuvailin, lukisi sitä varsin lujalla äänellä ja sitten tukistaisi minua. Löytyi toinen poika, Tommy Traddles, joka, minä luulin, tekisi pilkkaa siitä ja olisi kauheasti pelkäävinänsä minua. Löytyi kolmas, George Pemple, joka, arvelin minä, laulaisi sitä.
Hän ei voinut enää salata itseltään, että hänkin yhtä umpimähkäisesti, mutta yhtä lujalla uskolla oli syyttänyt Esteriä. Hän oli luottanut omien lastensa pienimpäänkin sanaan, vaan Esterin puolustaessa itseään hän oli häntä häväissyt Jumalan ja ihmisten edessä.