United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !


TAMORA. Suur' isäntäni, rakas Saturninus, Eloni turva, aatosteni herra, Oi, tyynny, kärsi ukon heikkoutta: Hän poikans' uljaat kadotti, ja suru Sydämmeen syvän leikannut on haavan. Surussa häntä ennen lohduta, Kuin että pientä rankaiset ja suurta Tuon ivan vuoks. Mut, Titus, iskun sait sa, joka tuntuu Sydämmen juuriin! Jos on Aaron viisas, Käy kaikki hyvin: tyyneen ankkuroidaan.

Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen? Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan! Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan. Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin. Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.

Hän on nuori ja kaunis, ja tulevaisuus vielä edessä, vaan sinä näet, että hän päivänsä pilveen mentyä voi epätoivossaan surmata sielunsa. Neuvo ja lohduta! Ja Juho istui kyyryssä pöytää vasten kuljettaen luisevalla suurella kädellään kynää, joka yön hiljaisuudessa parkui raskaan painon alla vitkalleen liikkuessaan paperilla. Päivä oli noussut ja ihmiset nousivat, kun hän lopetti.

Veli, sano, loukkaannuitko pudotessas? MARTIUS. Mua loukkas kauhein näky, mik' on koskaan Sydämmeen silmän kautta tuskaa tuonut. Nyt kuninkaan tuon tätä katsomaan, Niin näkemästään uskoo, että nämä Ne hänen veljensä on surmanneet. MARTIUS. Miks et mua lohduta ja pois mua auta Täst' oneasta verikuopasta?

Minulla on vain muutamia hetkiä elettävänä täällä maailmassa, mutta tahtoisin kumminkin mielelläni täyttää viimeiset velvollisuuteni. Kiitän siis Sinua vielä kaikesta rakkaudesta, jota parempina päivinä olet minulle osoittanut. Vien rakkauteni Sinuun mukanani hautaan. Ottaos kelpo vanhempani huostaasi! Ole heille hyvä poika, lohduta heitä surussaan.

Hengellään se kuitenkin sai sovittaa tyhmyytensä, kun sekautui minun metsästykseeni." "Vai ei saadakaan peuranpaistia tänä iltana", tuumi Antti. "No, lohduta mielesi, Pekka! Istuudu, minulla on kaksi metsoa padassa. Tänne pojat nyt! Tulkaa! Täällä ei ole köyhyydestä tietoakaan!"

Minä en uskalla ajatella, että hän kärsii; se särkee minun sydäntäni. Minä en voi riemuita, niinkuin tahtoisin, siitä ajatuksesta, että hän ehkä on taivaassa. Minä en tiedä mitä pyytää, mutta sinä olet hänen kanssaan, niinkuin minun kanssani. Pidä häntä likellä Sinun siipeisi varjon alla. Siinä me olemme turvassa, ja siinä me olemme yhdistetyt. Ja voi, lohduta täti Cottaa!

Aamulla sanoin sinulle Porta Capenan luona hyvästi ja siitä asti on minun ollut niin ikävä, että, jollet jalomielisesti lohduta minua, itken itseni kuoliaaksi, kuten Zethoksen onnettoman vaimon kävi, kun hän suri Itylosta." Vinitius oli sairas ja ennestään tottunut kreikkalaisen liukkaisiin käänteisiin, mutta hänen täytyi hymähtää.

Käy armaas luo, kuin aioit; kullan suojaan Nyt nouse, häntä lohduta: mut varo, Ettet vain viivy, kunnes vahdit pannaan: Ties suljettu on silloin Mantuaan! Siell' elä, kunnes liittonne me voimme Julaista, ystävänne sovittaa, Anoa prinssilt' armoa, ja sinut Taas tänne saada, satatuhat kertaa Suuremmall' ilolla, kuin täältä tuskall' Eroat nyt.

Sen uhrin, helvett', oot vaatinut! Lyhennä tuskan aika, hornalainen! Mi sattuneekin, kohta sattukoon! Mun päälle syösköön kohtalos, nainen, Mun kanssa suistu siekin turmioon! MEFISTOFELES. Jo kiehuu, hyrskyy uudestansa! Nyt, narri, neittäs lohduta! Tuommoinen pää, kun pula saa, Het' arvaa hukkaan joutuvansa. Ei, eläköönpä uljas vaan! Olitpa miltei pirustua.