United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos hurskas lempi pyytää hyvettä, Niin mistä löytää puhtaamman kuin Blancan? Jos arvon-ahnas lempi säätyyn katsoo, Niin kenen veri jalompaa kuin Blancan? Hyveeseen, kauneuteen ja säätyyn nähden On yhtä täydellinen myös Dauphin; Jos ei, no niin, Dauphin ei ole Blanca, Ja Blancass' ei taas mitään vikaa, jos ei Se vika lie, ettei Dauphin hän ole.
Järvenseljältä tuulonen tuuli, vieno tuulenhenki. Haavanlehti se värähti ja lahdenpohja se henki. Pojan silmistä leimusi lempi, vieno lemmenhenki. Immen povi se värähti ja rinta lempeä henki. (
LORENZO. Noin hurjall' ilolla on hurja loppu, Se kuolee riemuunsa, kuin suuteloonsa Tuli ja ruuti riutuu. Mesi makein Se liika-imelyyttään äitelyyttää Ja maistaissa jo maitin hävittää. Siis lemmi maltilla, se lempi kestää: Hitaus ja hoppu joutumista estää. Oi, noin kevyt jalka Kiveä kuluksi ei kuluta. Ne lempivät ne kulkee seitillä, Mi kesä-ilman auterella leijuu.
Virkki ja parmaaltaan vyön kauniin, kirjatun päästi. Siihen kätkettyinäpä kaikk' oli hurmauskeinot, siin' oli lempi ja siin' ikävöinti ja mairitus hellä, kiehtova tuo, joka voi älyn viisaimmaltakin viedä.
Hän miesten karkaistujen mielet voitti, hän heidän tunsi joka tuskan, tarpeen; kun näkyi hän, niin korven päivä koitti, hymyili urhot, meni haavat arpeen, ja moni kolkko, kova, hyinen mieli taas muisti, mit' on kodin pihtipieli. Mater Castrorum! Leirin äiti! Tuolla nimellä hän ol' leirin kaiken lempi.
Sun ylpeillä huulillasi väikkyy viehkeilevä, juhlallinen haaves ja yhtaikaa säteilee sun silmistäs hehkuva lempi ja sankar-uhkaus; ja sun hopeakelmeällä otsallas, mikä majesteetillinen nero vallitsee siellä, ihana nuorukainen! CANZIO. Rohkeasti, jalosti katsahtava nainen, te kutsutte itsenne Marciaksi, mutta suokaat mulle toki, jos teitä miellyttää, jotakin tietoa teidän kodosta ja suvusta.
Hävittäisivätkö hekin kerran toisensa kuin kaksi tähteä avaruudessa, jotka sattuvat yhteen, syttyvät, tuikahtavat tuokion ja sammuvat tyhjyyteen? Sanottiinhan suurten maailmoiden sammuvan niin. Kuinka ei sitten lempi kahden raukan ihmislapsen? Ei, ei! Liisa ei tahtonut tuota kaikkea nyt ajatella. Olihan nyt onni, olihan nyt kesä.
Ja se nousi Suomen päivä, nousi kullaisna keränä, ja se kaikui Väinön kannel kuin koski keväisnä yönä, keväthonkien humina; ja se huomas heimo Suomen, muisti itsensä ijäisen, entisen elonsa tiedon, armahan ja aurinkoisen: lujin on lempi luottehista, laulu lahjoista elämän, elo Luojan antimista. Kirkastui jo kansan kilpi. KES
Ne liedet kylmät me lämmitimme, me suojat valkeiksi valaistiin, me salit korkeat koristimme ja palkit pehmeiksi peiteltiin Mut missä, missä on onni? Me oomme tehneet Herran temppeleitä, maan lunnahia maksaneet, me oomme kilvan käyneet kirkkoteitä ja uskollemme uhranneet. On alttarit noussehet ympäri maan ja kaikunut kansojen kuoro, ja lempi on ilmahan leimunnut vaan nyt tullut on ihmisten vuoro!
Jo varsin aikaisin täytyi Robertin olla isälleen avuliaana maatöissä. Käsi auran kurjessa hän ensi nuoruudestaan alkaen sepitti luonnonraikkaita, leikillisen vilkkaita runoja, joihin hän sai aiheita omista sydänsytöistään, ympäröivästä luonnosta, havaitsemistaan pikkutapauksista työssään tai kylillä ja mailla. Lempi ja lemmenseikkailut ovat hänen laulujensa pääasiallisena sisältönä.