United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli tarkalla kädellä iskenyt, sillä kahvaan asti tunki ase hänen sydämeensä. Romalaiselle neidolle oli kunnia taivaallista autuuttakin pyhempi. Silmänräpäyksessä vaipui hän maahan ja kuoli. Sillä aikaa isä ja sulhanen turhaan hakivat hukkunutta lemmittyänsä. Ainoastaan salaa oli heidän mahdollista tiedustella, sillä Sofronialla ei ollut julkista turvaa.
"Sanokaa herra Mortimer minä en ole suorittanut korkeinta tutkintoa." "Te olette varmaan yhtä tarkka havainnoissanne kuin tiedonannoissanne." "Oh, minä olen vain yrittelijä tieteessäni, herra Holmes, näkinkenkien kerääjä laajan, tuntemattoman meren rannalla. Luultavasti minulla on kunnia puhua herra Sherlock Holmesin kanssa, eikä " "Ei, tuo herra tuossa on ystäväni tohtori Watson."
Kuulkosi, ystävies kuin kaikuelee tuhat ääntä: «Kauvan viel' eläös, kunnia syntymämaan!» IS
Kunnia vielä sadan vuoden perästä näille huomaamatta jääneille, nyt tuntemattomissa haudoissansa lepääville rehellisille miehille! Kansa, joka on tällaisen koetuksen kestänyt, kestää totta tosiaan minkä koetuksen hyvänsä.
Sanalla sanoen: Hanna on muuttanut tämän talon kerrassaan paratiisiksi. Se vähä, jolla saatamme teitä auttaa, on ainoastaan vähänen palkinto työstäsi, Hanna. Suuri kiitos ja kunnia, Hanna! "'Suuri kiitos ja kunnia Hanna', säisti emäntä ja lapset yhteen ääneen. "'Jumalapa Teitä siunatkoon isäntä, emäntä ja hyvät lapset! lausui Hanna hartaasti.
Hän ei ensinkään tehnyt itsekkäitä hovimieslaskuja, ja piti tässä asiassa kokonaan omantuntonsa ääntä ja synnynnäistä vastenmielisyyttään kaikkeen väärään ja petolliseen johtonaan. Jos kuningatar sitä vastaan olisi leppyisä, niin päätti hän vast'edeskin tunnollisesti täyttää, mitä velvollisuus ja kunnia häneltä vaati, eikä puolestaan antaa mitään tahallista riitaantumisen syytä.
Ja haukihan se olikin, mutta haikalaksi sitä olisi saattanut luulla. Se oli niin pitkä, että kun pää julmasti ammotti miehen olan yli, laahasi pyrstö pitkin lattiaa. Ei mikään puntari ottanut sitä nokkaansa. Se punnittiin vaa'alla, ja painot osoittivat kolmea leiviskää ja kuutta naulaa. Semmoista haukea sopi kuninkaalle tarjota! Vaasan kaupungin ja mestarikokki Areliuksen kunnia oli pelastettu.
JUHANI. Mutta Sonnimäen harjulla seisomme, kirkko näkyy ja tuolla loistaa lukkarin punainen puustelli kuin liekehtivä perkelten pesä! Hih! tuossahan koko helvetin herraus, tuossa se peloittava viisaus ja hirmuinen kunnia. Nyt kaikki jäseneni puutuvat ja jalkani iskevät armottomasti vastakynttä. Ah! mitä teen tällä pyövelin hetkellä, mitä teen, minä teidän kurja vanhin veljenne?
Kun jokaista vaaditaan tekemään parhaansa, asetetaan Jumala hänen mestarikseen, ja kun kunnia on ainoa kelpo työn palkinto, on meidän aikamme sotalaitoksen paras ominaisuus siirtynyt kaikille palvelusaloille. Katsellessamme rakennusta jouduimme kirjastohuoneeseenkin emmekä voineet vastustaa kiusausta heittäytyä lepäämään siellä oleville muhkeille nahkapäällyksisille nojatuoleille.
"Onko tosi, niinkuin minä toisinaan olen kuullut, ettei se ole laveampi kuin tämä seralji puutarhoinensa päivinensä?" "Sen kunnia on kadonnut", vastasi ylimmäinen pappi; "tiilikivet ovat pudonneet pois, mutta me rakennamme marmorilla jälleen; ja Sion, joka nyt on ulkopuolella kristittyjen muureja, on vielä hohtava niinkuin muinoin palatseista ja paviljongeista."