United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä olen itse ollut talon emännän luona, verraton nainen varustettuna mitä etevimmällä keittotaidolla, selittämään hänelle kuinka tärkeätä on, että hän keittää meille oikein väkevää ja hyvää kahvia. Teidän täytyy juoda sitä, päästäksenne tuosta pienestä päihtymyksestä, ennenkuin lähdette kotio. Teidän täytyy, arvoisin, kohtelias ystäväni!

Mutta täytyyhän teidän kanssanne olla kärsivällinenkin". "Se oli oikein sanottu, Anni. Näetkö, se ilahuttaa minua erinomaisesti; ei sen vuoksi, että sanot minun mieleistä kiitosta sitä en minä ansaitse. Mutta minä en taida sinulle sanoa, kuinka usein olen itseeni suuttunut.

T:ri Luther alkoi auttaa minua sillä, että hän näytti, kuinka perkele oli pitänyt minua erinänsä Jumalasta. Ja nyt on Jumala auttanut minua ja taas lähettänyt sydämeeni kiitollisuuden ja rakkauden säteen. Rutto on jälleen ollut Wittenbergissä.

Nainen arvasi asian, Kysyi kohta mieheltänsä: "Tokko teit mitä aneli, Mitä käski ja kehotti?" "Kuin nyt kummia kyselet, Kuinka taisin kumminkana Saaha jalkoa isolle, Tehä tietä lyhemmäksi, Taisinko katkasta kätensä, Eli panna päänsä poikki." "Oisit tainnut, oisit tiennyt, Kun oisit oikein älynnyt. Saua jatkoa jalompi, Tarinoiten tie lyhempi, Kinnas jatkona käessä, Korkona kypäri päässä.

Voi, älkäät muistako, kuinka hellät ja hyvät olette kaikki olleet minua kohtaan älä muista, että meidän koskaan oli määrä mennä naimisiin vaan koettakaat ajatella, että minä kuolin pienenä ja haudattiin johonkin. Rukoile Jumalaa, jonka minä hylkään, säälimään enoani! Kerro hänelle, etten koskaan ole rakastanut häntä puoleksikaan niin paljon. Ole hänen lohdutuksenaan.

Olithan jo niin hyvin vieraantunut hänestä, joka on kuollut. *Rosmer*. Saatuani tämän tietää, on hän mielestäni taas tullut kauhistavan eläväksi. *Rebekka*. Oi ei, elä puhu siitä Rosmer! Elä puhu! *Rosmer*. Puhun, Rebekka. Meidän täytyy koettaa päästä asian perille. Kuinka hän on voinut saada päähänsä tuon onnettoman epäluulon?

"Sisarentyttäreni Em'ly elää, Sir!" lausui hän vakaasti. "Minä en tiedä, mistä se tulee taikka kuinka laita on, mutta minulle on sanottu, että hän elää!" Hän näytti tätä sanoessaan melkein sisällisen ilmoituksen saaneelta.

Talo oli mäen ylimmällä huipulla, ja joka taholla oli yhtämittainen alankokorpi. Paikoitellen kohosi jo mustan metsän syvennyksistä, jokien mutkaisista laaksoista ja järvien painanteista valkoista usmaa. Seisoin ikkunassa ja katselin, kuinka usmajoet hiljalleen juoksivat usmajärviin, järvet tulivat tulvilleen ja joet paisuivat yli reunojensa.

Minä sanon sinulle, mitä meillä on yhteistä. Näes, me kävelemme molemmat yön vanhalla jäällä, ja molemmat tulemme ennen pitkää vajoomaan alas syvyyteen. Eroitus on vaan siinä, että minä sen tiedän, sinä et. Agnes, kuinka saatat puhua tuolla tavalla, minä vaikertelin. Niin, jätetään ne asiat ennemmin. Sinä raukka et kumminkaan sietäisi kuulla totuutta. Oletko niin varma totuudestasi?

Kohta kun vieraat olivat lähteneet, käytti Mabel muori kuitenkin tilaisuutta hyväkseen ja piti Trudchen'ille pitkän saarnan siitä, kuinka pahaa balladien lukeminen on; sillä sen kauttahan nuo koreilevat hovineitoset tulevat niin rohkeiksi ja seikkailuhaluisiksi, että he, sen sijaan että perehtyisivät johonkuhun kunnolliseen kotiaskareeseen, lähtevät muka vaeltavina neitosina ratsastelemaan pitkin maita, mantereita ilman mitään parempaa seuralaista kuin joku knaappi rahjus, hovipoika hulivili tai muukalainen jousimies hirtehinen, suureksi vaaraksi terveydelleen, tuhlaukseksi varoilleen sekä auttamattomaksi vahingoksi hyvälle maineellensa.