United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä teet sen jos sinä rakastat minua, ja jos et sitä tee, niin minä teen sen itse! Ellen...! kuului taas, vaan tällä kertaa lähemmältä. Henrik oli kiivennyt ylös muurille ja hänen silmänsä katsoivat nyt suoraan Ellenin silmiin. Ellen pani liikutettuna käsivarret hänen kaulaansa, painoi häntä rintaansa vasten ja kuiskasi: Lemmitkö minua todellakin? Lemmin! vastasi Henrik. Enemmän kuin elämääni!
Lähinnä valkeata lattialla viruvat talon uskolliset vartijat, Kiiski ja Käpy, tuon tuostakin raottaen silmiään, ikäänkuin vakuuttaakseen talonväelle, että heidänkin on varsin hyvä olla lämpöisessä pirtissä. Mutta uunille on kiivennyt kiilusilmäinen vanha kissa, jolle ties mistä syystä on annettu pulska Pekon nimi. Hiljaista on kaikki, tyyntä ja rauhaa.
Vihdoin tänä iltana, kuin hän makasi minä löysin ruuhen, minä olen kiivennyt ylös kallioita pitkin katsos, käteni olen minä repinyt verille! Minä hiiviskelin kauvan talon ympärillä minä luulin pääseväni pujahtamaan sisään. Ei. Minun täytyi soittaa sitten tuli hän me painiskelimme se roisto!
Omasta itsestään hän kertoi, että hän kanavaan hypättyänsä oli sukeltanut ensin useita syliä ja sillä aikaa, kun hänen vartijansa olivat häntä etsineet toiselta suunnalta, oli hän kiivennyt pienen uimahuoneen takaa maalle ja juossut piiloon, jossa hän oli sitten ollut, kunnes näki etsijäin menevän pois.
Mutta kun poika tuli alas ja lausui lapsellisen uskontunnustuksen eli syyn, jonka vuoksi oli kiivennyt katolle, muuttuivat nuo ankarat kasvot niin lempeiksi kuin keväinen päivänpaiste, pappi taputti pojan päätä ja lohdutti häntä sanoen, että hän oli hyvä poika ja että Jumala kyllä oli häntä kuuleva ja antava hänelle, mitä hän oli rukoillut.
Niin surumielisenä kuin tänä sunnuntaiaamuna ei hän ollut koskaan kiivennyt ylös kellotapuliin sen koommin kun hän kiipesi sinne soittamaan rakkaalle vaimolleen, joka lepäsi paarilla. Raskain sydämin hän riisui sunnuntainutun yltään ja pani ison kellon heilumaan.
»Vieläkö 'Usko' näkyy?» kyseltiin lapsilta, jotka ennen maatapanoaan vielä olivat kavunneet katolle katsomaan laivaa. »Ei näy enää.» »Näkyy vielä! Vielä minä näen», kehui joku poika, joka oli kiivennyt piipun nokkaan seisomaan. »Minä näen aivan selvään!» Hänen silmiinsä vahdittiin, aivan kuin niistä nähdäkseen, ja uteliaina kuunneltiin hänen selityksiään.
Ines se oli, joka hyppäsi alas pöydältä, jossa hän oli istunut, ja meni töyttäämään ovesta takaisin erästä alemman luokan tyttöä, joka uskalsi pistää päänsä sisään. »Koettakaapas tulla», hän lisäsi ja sulki oven toisen nenän edessä. Kun hän oli kiivennyt takaisin pöydälleen, jatkettiin keskustelua. Eikö heidän pitäisi päättää tavata toisiaan muutamien vuosien kuluttua?
Pekan luoti sattui karhuun, mutta peto ei heti kaatunut, vaan nousi pystyyn, syleili etukäpälillään puuta, johon Antti oli kiivennyt, mutta lysähti sitten maahan. Se oli kontion viimeinen voimanponnistus. Karhun noustessa pystyyn Anttikin oli kiivennyt yhä ylemmille oksille, pitäen kaiken aikaa melua ja sättien sekä karhua että itseään.
Ja pienoinen jalka polkasi sammaleiseen kiveen kaksi kolme kertaa peräkkäin. "Te tahdotte tuota oravaa, niinkö?" sanoi maisteri. "Heti paikalla!" Nämä viimeiset sanat kuuluivat jo hongasta. Harvoin on orava niin nopeasti kiivennyt puuhun, kuin maisteri nyt. Silmänräpäyksessä oli immen sylissä pienoinen orava. "Ty-ty-ty!" puhui Diana otukselleen.