United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se oli tavoittanut hänet kaameana kauhuna ja nyt se oli kasvanut musertavaksi taakaksi, sill'aikaa kuin hänen sisintä itsetuntoaan poltti. Hän oli ollut monen taloudellisen häviön todistajana, nähnyt *ne* sieluntuskat ja luuli sen kohdan tuntevansa, mutta oikeastaan vasta tänä päivänä hän oli tullut käsittämään, mitä merkitsee, kun maa todellakin alkaa huojua jaikain alla.
Yö katoo pian, ja se on kallis aika minulle, minä tiedän sen. Johdata, henki!" Henki vieri pois samalla tapaa, kuin se oli tullutkin häntä kohden. Scrooge seurasi sitä vaatteitten varjossa, jotka, niinkuin hänestä tuntui, tukivat häntä ja kantoivat häntä eteenpäin. He tuskin näyttivät astuvan sisään City'yn; sillä oli melkein niinkuin City olisi kasvanut ylös maasta ja ympäröinnyt heitä.
Hän olikin sinä iltana hurmaava sinisessä puvussaan ja niin äitinsä kaltainen, että häntä olisi voinut pitää äitinsä nuorempana sisarena. Marianne kutsui hänet ihastuneena luokseen. "Tule suutelemaan minua ... oh, miten tämä nuori nainen on kasvanut! Kuinka vanha hän on?" "Pian kolmentoista", vastasi Valérie.
Ja hänestä tuntui, että hänen lapsensa, semmoisena kuin hän silloin oli, seisoi siinä hänen edessään vaaleatukkaisena ja painaen otsaansa oven pieltä vasten mitattaessa hänen pituuttaan. Paroni huudahti: Jeanne, hän on kasvanut yhden senttimetrin kuudessa viikossa. Ja rakkaudenpuuskassaan Jeanne alkoi suudella oven pieltä.
He eivät, merkillistä kyllä, olleet huomanneet meidän asuntoamme; sillä sen yli oli ruohoa kasvanut niinkuin muuallekin. Hautakivet tarkoin tutkittuansa rupesivat he yhä tarkemmin etsimään jälkeenjääneitä, joita heidän mielestään täytyi olla, koska olivat toverinsa haudanneet.
Ah, kuinka minä olen kasvanut siitä saakka kuin sain selväksi tämän oman tehtäväni. Ihan kuin tahtoisin lähteä lentoon, tahtoisin suureen maailmaan vaikuttamaan ihmisten joukossa.
SINIKKA: Se on niin ruma. Etkö anna minun ottaa sitä? LALLI: Se ei lähde. Se on kasvanut kiinni päähän. SINIKKA: Kiinni? LALLI: Olen koettanut ottaa sitä pois. SINIKKA: Hyytynyttä verta se on. Minä sulatan sen. LALLI vaipuu väsyneenä rahille. INKO: Oletko tappanut pyhän miehen? Korvani koskena humisevat. Verikoskena! Nyt ne ovat tehneet hänet murhamieheksi!
Hän mietti ensin, että saisikohan hänen äitinsä koskaan sen kirjeen, jonka hän oli edellisellä viikolla pannut postiin, ja veisiköhän postinkuljettaja sen äidin mökille, vai pitäisiköhän äidin lähteä sitä postikonttorista noutamaan. Ja sitten hän ajatteli sitä pientä kylää Englannissa, jossa hän oli syntynyt ja kasvanut.
Minä erotin rahat omistani se oli suuri uhraus, mutta lupaus kuin lupaus ja nyt niistä on kasvanut aivan tarkalleen aivan penssilleen », siinä hän taas vaikeni ja sanoa tokaisi sitten »penssilleen neljänkymmenen punnan suuruinen summa!» Tämän sanottuaan hän heitti minuun olkansa yli merkitsevän silmäyksen ja lisäsi seuraavassa silmänräpäyksessä melkein hätäisesti: »Skotlantilaisen punnan!»
Hän seisoi vielä hetkisen paikoillaan, ankarana ja ryhdikkäänä väestä tuntui niinkuin hän olisi sinä yönä kasvanut päätään pitemmäksi ja ikääntynyt kymmentä vuotta vanhemmaksi. Tätä temmellyksen yötä seurasi monta rauhan vuotta. Jokainen voi huomata, että Heikkilän asioissa tapahtui sinä heinäaikana kokokäänne.