United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tult' on Tuo ikuisen auringon, Sun silmäsi luopi mi loistohon. Sä maljat täyttäös tulvimaan Suloantimin Bakkhon nuoren; Hän viinin on antanut auttamaan Meit' tyrmästä tuskain vuoren. Juo, juo! Pois pelkosi luo! Voi nähdä sun lamput vain liekkuvat nuo. Juo, juo! Oi, viiniä aidompaa Suo mulle sä silmäyksin! Sun hymysi Bakkhos säihkyvä saa, Mut mullen sä huokaja yksin!
"Oletteko oppineet kuninkaastanne vain juomaan vettä?" kysyi Ragg äkkiä pöydän yli. Kaarle huomasi vaaran, otti kohta ensimäisen viini-lasin, jonka hän tapasi, joi sen pohjaan ja sanoi: "maljanne! Kuka teille on sanonut, ett'en minä juo viiniä?"
Ja nyt tanssivat he vielä kerran, sanaakaan puhumatta, ja tanssittuaan saattoi poika hänet jälleen pöydän luo ja sanoi: "Nyt sanon sulle jäähyväiset! Mutta levähdä nyt ja juo sitten vielä kerran". Hän ojensi hänelle lasin, ja kun tyttö pani sen pois, sanoi hän: "Juo loppuun minun mielikseni, aivan pohjaan asti".
Hän sanoi minunkin vuohipukiksi ja minä kiitän häntä siitä arvonimestä; sillä vuohi ei olekkaan mikään hyljätty eläin. Viertolan punaposkinen röökinä, se Lyytia-röökinä, juo paljasta valkoisen vuohen maitoa, ei yhtään muuta. Kas siinä. SIMEONI. Olisimmeko miehiä jos ottaisimme onkeen juopuneen sanoja? LAURI. Sinäkö mies? Sinä?
»Otapas naukku sydämen karaistukseksi ensin», virkkoi lanzknecht, ojentaen hänelle pullon »mutta unohdinpa sinun olevan mokoman järjettömän luontokappaleen, joka ei juo mitään muuta kuin vettä Mahom'in ja Termagund'in kurjana palvelijana.«
Hän oli lujasti päättänyt, kauvan päättänyt, ettei hän enään koskaan joisi itseänsä juovuksiin; oman rakkaan vaimonsa tähden oli hän tuon päätöksensä tehnyt, ja hän oli kauvan päätöksensä pitänyt, mutta hän ei ollut joutunut koskaan lupauksensa jälkeen oikein tosi kiusaukseen; nyt oli hänellä kiusaus käsissä ja hän ei voinut sitä kestää, vaikka luuli selviävänsä, sillä hän tuli sitä enemmän juovuksiin, jota enemmän hän tenäsi, ett'ei hän juo päihinsä asti, sillä hän maisteli kumminkin ehtimiseen ja oli silloin jo juovuksissa, kun hän luuli olevansa tuossa luvallisessa puheen lystissä.
Niin, niin kuinka usein hän ottikaan pienen junkkarin käsivarrelleen eikä ajatellut, että kerran tuollaisen kiitoksen » »Asiaan!» »Marianne, sanoin usein, nämä schrandenilaiset ovat vielä minun surmani, sillä mitä he saavat päähänsä kerran he saivat päähänsä, etteivät juo minun katajanmarjaviinaani. Hyvää, kirkasta, puhdasta katajaistani, herra parooni!
Sitten hän aterioi ... suoraan emalisesta kattilasta, jonka hän asettaa jalkainsa väliseen kuopperoon, keinutuoliin, sanomalehden päälle ... Helsingin työväenlehdistä jyrkemmän: sitä lainailee hän joskus naapureilta, koska hänellä ei ole nykyään rahaa tilata omaa lehteä... Kahvikupista juo hän vettä vaatimattomien palainsa painimeksi. Ei hän paljoa tarvitse.
Tämä on ollut minulle suuri huvi ja minä olen rohjennut tilata tänne kaksi lasia likööriä. Saatte nähdä, että hän juo ne. Mutta ottaakseni toisen esimerkin.
Oi morsiain kas sinuapa varten Ne tänn' on tulleet siivin liitäen! Ne povessas nyt varmaan lymyilee, Sen vuoksi kasvos, huules hymyilee! Ja sielun sulo-akkunoihin, silmiin, Ne juhlallista ihanuutta luo, Myös poskein ruusut vienosti tuo ilmiin, Ett' sydän onnenpisaroita juo; Ja hyväin henkein seura riemukas Kai kilvan tanssii myrtti-kruunussas.