United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos oikeutemme vääryydeltä näyttää useinkin silmään kuolevaisten, uskon todistus on se eikä harha-uskon. Mut koska ymmärryksenne voi tähän totuuteen täysin tunkea, ma tahdon sun tyydyttää nyt sydäntoivehesi. Jos väkivaltaa on se, ettei uhri tavalla millään tekijää sen suosi, ei anteeks saaneet oo nuo sielut silloin.
SYLVI. Viktor ! Ethän sinä ole suudellut minua vielä kertaakaan ? Etkä hyväillyt etkä puristanut minua syliisi. Mikä sinua vaivaa, sano? Vai pelkäätkö tuota ristikko-ovea tuolla? Saat olla ihan rauhassa. Ei meitä kukaan näe. Ja jos joku tuleekin tännepäin, niin sen kyllä kuulemme. No sinä jääpalikka mitä arvelet? VIKTOR. Lopeta, Sylvi. Minä pyydän sinua vielä kerran ja oikein vakavasti.
Abdallah ei tiennyt näkikö hän unta vai oliko valveillaan. Omar kalpeni raivosta. Tässä on paula kätkettynä, jupisi hän vihan vaivuttamalla äänellä; mutta samapa se on, viimeinen sana pitää kumminkin olla minun. Minä tarjoan kaksi miljoonaa piasteria, jos kelpaa.
Ajatelkaa, jos me olisimme pudonneet tuonne! Ei, tätä ei saa sallia. Hänen täytyy sulkea luukku tai tulla paikoilleen tänne. Mitä hän tekee? Missä hän lienee?"
Mutta sehän on niin hullua kuin suinkin saattaa olla. Antaa pois kaikki! Vaan sehän olisi sama kuin halkaista nuotanperä nostaessa. Ei se ole ihan sama. Minkätähden se ei ole sama! Se on ihan sama kuin jos halkaiseisi nuotan perän juuri silloin, kun siinä potkii lohi. Sanokaa, miksi se ei olisi sama?
Toinen huone linnassa. LADY MACBETH. Täält' onko Banquo lähtenyt? PALVELIJA. On, rouva, Mut palaa yöksi. LADY MACBETH. Sano kuninkaalle, Ett' olis puhuttavaa hiukan mulla, Jos häll' on tilaisuutta. PALVELIJA. Kyllä, rouva. LADY MACBETH. Kaikk' ompi turhaa, hukkatyötä vaan, Jos kyllääns' ei saa halu saamastaan; Parempi olla murhattujen mailla Kuin murhaajana tunnon rauhaa vailla!
Edit Leete ei ottanut sanottavasti osaa keskusteluun, mutta kun hänen kauneutensa vetovoima tuon tuostakin sai minut luomaan katseeni häneen, huomasin, että hän tarkasteli minua hartain, melkein viehättynein katsein. Oli selvää, että minä olin herättänyt hänen huomiotansa tavattoman suuressa määrässä, jota ei suinkaan tarvinnut ihmetellä, jos hänellä vain oli jossakin määrin vilkas mielikuvitus.
Ja Rejer, ajattele, ajattele kaikkia niitä henkiä, joista sinun paitse omaasi on vastaaminen, jos jotakin tapahtuisi kahdeksan miestä!... Onko se oikein, onko se niin, että voisit vastata siitä Jumalalle ja omalletunnollesi?"
Sillä niin usein kuin tuo ennalta juurtunut käsitys Jumalan kaikkivallasta johtuu mieleeni, en voi olla tunnustamatta että hän, jos vaan tahtoo, helposti voi saada minut erehtymään siinäkin, mitä luulen aivan ilmiselvästi katselevani henkeni silmillä.
Neito kukkana kujassa, Kalittuna kartanossa: Kysyttelin, lausuttelin: "Onko sinussa miehen naista, Molotselle morsianta? Joko tieät tikkaella, Joko ommella osoat." Neiti varsin vastaeli: "Jos en tieä tikkaella, Enkä ommella osoa, Tikatkahan tietävämmät, Osaavammat ommelkohot.