United States or Haiti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän vieressään istuu jalat parissa muussa pölkyn reijässä eräs syntinen, lapio kädessä. Se on muuan »kirkonpalvelija», eräs haudankaivaja, joka kärsii hänelle hyvin suotua rangaistusta, koska hänessä oli siihen aikaan useissa paikoin maatamme vallitseva, ahne tapa, että hän kaivoi esille vielä uusia arkkuja, pyöräytti ruumiit multaan ja sitten möi kirstut.
Näytäs, kun ma voitelen vähän kamferttilinementillä, jatkoi hän pojalle, heittäähän kumminkin kihelmöimästä, vaikk'ei siitä muuta apua olisikaan. Sitten voiteli äitini kaikki paikat pojassa, joita oli nähnyt hänen lumella hierovan, jalat, kädet, nenän, korvanlehdet ja poskipäätkin vielä kaupan päälliseksi. Vähän hetken perästä huudahti poika: Jumalan kiito, porotus lakkasi!
Mikä hame? Tuo musta... Etkö näe?... Voi meitä! Vai niin, tuoko tuolla!... Mitä ihmeellistä siinä on? Etkö näe, että sillä on jalat alla ja yllä pää? Hullutuksia! Se on hän ... hän! Hän katsoo meitä ... hän uhkaa meitä!... Voi voi!
Rauhallisena, kädet sekä jalat kahleissa, hän antoi nahkahihnalla sitoa itsensä puuhun. Nämä olivat mitä tuskallisimpia silmänräpäyksiä, jotka varma kuolema olisi päättänyt, ellei yht'äkkiä jotakin odottamatonta olisi tapahtunut.
Kuin vaanii otettaan ja voittoansa öljyiset, paljaat painijat, siks kunnes heill' alkaa iskut ynnä vasta-iskut, näin pyörien he kukin katsoi minuun, niin että kaula aina kääntyi suuntaan päinvastaiseen kuin jalat. Yksi virkkoi: »Hätämme, tien tään auhdon luoma, sekä näkömme häijy, alaston jos meitä ja pyyntöjämme saa sun halveksumaan,
Samoin kuin äsken syntyneet työmehiläiset sekin on kalpea ja hoiperteleva, mutta kymmenkunnan minuutin kuluttua sen jalat vahvistuvat, ja levottomana, tuntien ettei se ole yksin, että sen täytyy vallottaa kuningaskuntansa, että kruununtavottelijoita piilee jossakin, se kulkee edestakaisin vahamuureilla ja etsii kilpailijoitansa.
Minä kuuluin majuri von Vossin komennuskuntaan, ja kun hän komensi: 'Katsokaa vasemmalle! niin meidän täytyi katsoa vasemmalle ei oikealle. En minä nyt enää oikein muista, kuinka se oli 'jalat ulospäin! no niin, me marssimme suoraan kohti Schweriniä ja tulimme sinne kello 9 aamulla.
Lähinnä ilmoittivat aistini minulle että minulla oli pää, kädet, jalat ja muut jäsenet, mitkä yhteensä muodostavat ruumiin, ja tämä ruumis taasen oli olevinaan osa minua itseäni, milteipä itse minä. Aisteilla tajusin myöskin miten ruumiini oli kappale monien muiden kappalten joukossa, jotka voivat sitä monella tavalla joko hyödyttää tahi vahingoittaa.
Jos koiria oli, niinkuin MacClintock'illa, väheni miesten vaiva paljon ja matka kului siis pikemmin; mutta siinäkin tilassa oli semmoinen matkustus ankaraa toden-tekoa. Retkellään Maaliskuussa 1859 oli hänellä pakkasta 45° Cels. ja lumen-hanki kävi niin kovaksi, että koirien jalat rampaantuivat.
Hilma olisi niin hyvä ja laittaisi minulle kohta vuoteen, minä en ole terve, sanoi hän Hilmalle, joka jo toi uunin eteen sylillisen pieniä koivuhalkoja. Minä näen sen, että maisteri on sairas, sanoi Hilma osanottavasti huolestuneena. Henrik kulki edestakasin huoneessa ja hampaat kalisivat hänen suussaan. Kauan hän ei jaksanut kävellä, vaan istui tutulle paikalle sohvalle ja käpristi jalat alleen.