United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Seuraavana päivänä aurinko paistoi kirkkaana, kun Rusko ja Oiva kaappivat maata portaiden edessä. Kastehelmet kimaltelivat kukkasissa ja puissa, ja elämä heräsi vähitellen unen helmoista päivän työhön.
Siitä tuli ei ainoastaan tapa vaan myöskin halu luontoa tutkimaan, joka heräsi minussakin. Minä käytin siis Linnén luennoita ja kiinnyin tähän tutkimiseen tuon herttaan yksinkertaisuuden vuoksi, jolla hän esitteli ainettansa... Siinä tultiin, jos niin saan sanoa, niin lämpimäksi vaatteissa tieteesen, että luuli syntyneensä siihen... Ja sinä, Emma? kysyi hän.
"Meillä hän on, kyyhkyläinen; väliseinän takana vuoteellani makaa", vastasi papin rouva. "Voi, Pietari Andreitsh, kyllä oli vaara lähellä, mutta kaikki kävi sentään, Jumalan kiitos, hyvin. Pahus oli juuri istunut päivällispöytään, kun Masha heräsi ja rupesi valittamaan! Minä olin pudota säikähdyksestä. Hän kuuli sen ja kysyi:
Mutta jopa mieskin heräsi ja kohta hän huomasi, ettei oltu oikeassa. Katsos tuota pannahisen hevosta, huusi hän, kun oli mennä Kiiminkiin. Se junkkari on kotoisin Kiimingistä ja muistaapas kotikankaansa ja aronsa niinkuin minäkin. Mutta ei se niin ole! Käännyppäs Ouluun! Ja samassa käänsi mies hevosen ympäri, ja me lähdettiin ajamaan samaa tietä, kuin oli tultu.
Vaimonsa oli aikoja sitten noussut, ja Worse heräsi oikeastaan siitä, että pari makasini-miestä tuli sisään ja ottivat Saaran sängyn, joka seisoi hänen sänkynsä vieressä. "Mitä te täällä teette?" kysyi Worse äreästi. "Me muutamme matamin sängyn ulos saliin." "Mitä tuhmuuksia?"
Tämä uni sai hänen, sittenkuin hän heräsi, ymmärtämään heidän asemansa hullunkurisuuden: he olivat naimisissa, Kerttu vaati vihkimistä, kapteeni ei saanut Kerttua ajatella, mutta he olivat naimisissa! Ja kapteeni löi taas otsaansa sanoen: Minä kollo!
Hän astui luokseni ja laski kätensä minun käsivarrelleni. Sinä tulet myöhään, sanoi hän. Minä olen jo melkein tunnin ajan odotellut sinua. Syömmekös illallisen yhdessä tänään? Herkkätunteinen kuin olen, heräsi minussa heti entiset paremmat tunteeni kuullessani tämän ystävyyden osoituksen. Oikein mielelläni, Matti, vastasin; menemmekö Gozzolin ravintolaan? Ei, ei, sanoi hän kiireesti.
Tällä lyhyellä rukouksella vahvistettuna tunsi tämä hurskasmielinen mies, ettei hänen sydämensä rauha ollut häntä jättänyt. Hän heittäysi olkivuoteelle ja rauhallinen uni hirmukuvitta ja unelmitta sulki hänen silmänsä. Nouseva aurinko peitti ensimäisiä säteitänsä holvin vahvain rautakalterien läpi vangin hopean valkeaan päähän, kun hän heräsi virkistävästä unestansa.
Samassa Lygia avasi silmänsä, huomasi, että Vinitius häneen katsoi, likeni häntä ja virkkoi: "Minä olen sinun luonasi." Mutta Vinitius vastasi: "Minä olen unissani nähnyt sinun sielusi." Kun hän aamulla heräsi, tunsi hän kyllä olevansa heikko, mutta pää oli selkeä ja kuume poissa.
Siellä vasta hänen muistonsa heräsi, hän pudisti päätänsä, huomasi ravintolan, jonne hän oli jättänyt Aramiksen ja ratsastaen tasaisessa ravissa portille, pysähtyi siihen.