United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tytöillä on tukka valtoimena tai leteillä, naineilla naisilla sykeröllä, hunnulla peitetty kaulassa helmi- tai helynauhat. Olkasolkien vitjoissa tai vyössä riippuu kampa, pienet keritsimet, neulakotelo ja veitsi. LAAKSO-MERVI Vasemmaisessa ryhmässä katselee oikealta tulevia vuori-mervejä, pysähtyy: Kas!? Heilauttaa iloisesti kättään: Hei! VUORI-MERVI Tuntee: Hei hei!
Minne olette, nuori herra, saattajanne jättäneet? kysyi hän innokkaasti iloiten. Vanha Steinikö? Hei, hän ei tänään jaksa hyvästi, hänellä on pääntauti ja kenties mitä, lyhyesti, hän ei voi mennä ulos ja sentähden olen yksin tullut. Vaan onko se oikein, nuori herra? Tietääkö herra isänne että olette yksin mennyt ulos? Ei kenkään sitä tiedä. Miksi niin kysyt?
Siellä rouva sanoi, ettei hänellä nyt sattunut olemaan aikaa, jotta olisi joutanut tarjoamaan viinilasiakaan. Siis ei muuta kuin pistettiin kättä ja erottiin. hei jaskutu hulivili laulelen, että... No, Kalle totta toisen kerran! Päivää! Se oli Antti, joka sattui vastaani sukulaistalon portilla. Päivää, päivää, Antti! No, mitä sinä laulelet? kysyin.
Tunteeni olivat vain niin herkistyneet, että olin kuulevinani sieltä pellosta ääniä, jotka panivat: »noh, noh, noh, hei, hei, hei...» Martti vaikeni ja katsahti arkana tovereitaan. Vihtorin suupielessä väreili ivahymyn alkua, Heinonen tuijotti pienillä silmillään vieressään olevaa nuorta miestä, joka aivan ilmeisesti epäili tehneensä itsensä naurunalaiseksi.
Hei, siinähän Nyyrikki kruununi tuo! Sen löysitkö ristinpuulta, missä karsikot huojuu? Siitä mä viis, siin' onhan ne helmyet tallella? Siis sinipiiat ja keijuset karkelohon, nään tuolla jo nousevan auringon ihan Ahtolan lahden suulta.
HUOTARI. Nostetaan morsianta ja sulhasta. Eläkööt, eläkööt, eläkööt! TURKKA. Kiitoksia, kiitoksia! Maija käski ottiatuota, että Koskenrannan kahvilassa on ottiatuota. TURKKA. Käykää kahville. Hei tukkipoika ei surua tunne, se koskia laskee ja laulaa. Meni jos minne ja kulki jos kunne, tuli se tyttöjen kaulaan. ANNI on puhellut Turkan ja Katrin kanssa, ottaa Katrin kontin ja yrittää vasempaan.
»Taisivat olla kaikki?» kysyi kanttori. »Kaikki», myönsi emäntä. »Kaikki? E hei toki!» huudahti Mikko. »Kaikki ne ovat, ei minulla ainakaan muuta ole», vakuutti emäntä. »No älkää nyt piruja... Laittakaa paikalla esiin tänne ne velkakirjat!» »Mitkä velkakirjat?» Samassa tuli Annikka sisään papereita kädessä. »Mitä Mikki nyt huutaa?
»Ei», Glaukus sanoi, »ei mitään kylmää ja jäykkää ohjaajaa ei mitään juhlan johtajaa ei mitään rex convivii. Eivätkö roomalaiset ole kerran vannoneet olla tottelematta kuningasta? Emmekö ole yhtä vapaita kuin teidän esi-isänne? Hei, soittajat, antakaa kuulua laulu, jonka viime yönä sävelsin; sen nimenä on: Hetkien bakkushymni.»
Samassa älysi hän kadun toisella puolella valmiita vaatteita osaksi levällään pitkillä pöydillä, osaksi ripustettuina pitkin ankun seinää. Antti meni sinne. Hei mies, huusi juutalainen hänelle vastaan, tule ostamah, se helppo hinda, hyve tavara, näin kaunis jakka, kolmell' kymmenell' markall', et paremba mistääh sah.
Laivat ne seilasi kolmelta kantilta, Huh, hah, hei, ja kolmelta kantilta, Kultani rantaan uupui, Ja kultani rantaan uupui. Tän kylän ämmät ne sanovat, Että huh, hah, hei ja sanovat, Että kutti sun kultasi jätti, Ja kutti sun kultasi jätti. OLLI. Ethän sinä mene, Anna? ANNA. Kuinka niin? OLLI. Minulla olisi sinulle vähän puhuttavaa näin kahden kesken.