United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut poikahuippari Hyppy-Heikki, hän petti kaunoisen. Oi, poikahuippari Hyppy-Heikki, kun petti kaunoisen! Myllärin Miska. Hui hai, Myllärin Miska, jauhomekko mies! Pussiin markkoja pyytää, penneiks jäävän ties. Niin oli jauhossa mies, jauhossa lakki ja niska, jauhoinen oli suu, jolla suuteli Miska. Hei, sitä Myllärin Miskaa, säkkein jauhajaa!
Visseissä olosuhteissa voi se onneakin luoda, ja että uskot minun todella olevan sitä mieltä, lupaan täten Liinalle 25,000 markkaa häälahjaksi, kumminkin vain yhdellä ehdolla. Hih, hei! 25,000! Kuulitko! 25,000 ja 8,000, paljoko ne tekevät yhteensä? Ensiksikin 20 tuhatta, sitten 5 ja 8 on niin paljon kun kokonaista: 33,000. Se on jotakin se! Hih, hei! 33,000! Olenpa onnenpoika! Hih, hei!
Yli aaltojen, alhojen, vuorten sävelkeijuset karkeli näin joka kuusehen kiiveten kilpaa, joka kukkahan pilkistäin: »Miks' uinut siskoni vielä, oi heräjä veikkoni, hei on päivä, on palannut Väinö, yön peikoista pelkoa ei!» Kas, tuolta jo honkien alta sinihuntuja huiskaelee ja oksilla haltiat harmaat hymyhuulin kuiskaelee!
Ja siltä rauhan raukka saa, runoili räätäli ja jatkoi: Miks'ette ole jo katsonut itsellenne kumppania? Hm, hm, sanoi suutari, lahjat ovat moninaiset. Toisella on naimattomuuden lahja, toisella joku muu lahjansa. Niin minäkin ennen aattelin, mutta muijani kun kuoli, murhe mulle tuli ja huoli! Aina sinä vaan teet kaikki lauluksi; etkö jo siihen väsy? Hei, en!
Hän otti vaatekaapistaan esiin housut. "Jos nämät teitä miellyttävät, Witt", sanoi hän, "niin vetäkäät ne jalkaanne!" No, Witt veti housut jalkaansa ja seisoi siinä valkoisissa englantilaisissa housuissa niin hienona, kuin jos hän olisi menemäisillään hovitanssiaisiin. "Hei Witt", sanoi Swart, "sinäpä vasta olet herra! Niin totta se on, että vaatteet tekevät ihmisen.
Minkähän värinen sen pitäisi teille olla, hohhoh, se olisi soma kuulla ja vielä somempi nähdä, hohhohhoh JUNKKA. Hei Lotta HEI LOTTA. No sanokaahan, ja ihmeekseni minä kuuntelen. Sillä ette osaa enää sen väristä mainita, jota ette ole nähnyt. Teidän on pitänyt jo nähdä kaikenkarvaisia JUNKKA. Hei Lotta!
Hellitäs meille ensin reima polska, sitten saat kuulla kaikkityyni. Mutta Liisa kulta... Ei sanaakaan, Hannu! Viulu käteen ja jousi toiseen! HANNU. Oi, hyvä, kiltti Liisa kultani! Suu poikki korvia myöten, Hannu! Tee mitä käsken; sillä tiedäthän, että jos kiltti Liisa kultasi kerran suuttuu, niin et sinä saa kuulla puolta sanaakaan! Hei pojat! Nytpä saatte kerrankin tanssia oikein reiman polskan!
Hi, hi, hi, hi, hei vaan! Mennäänpäs kirkkojuhliin, torikaupoille ja markkinoille. Tom-parka, sun sarvesi on kuiva. LEAR. Sitten leikelkööt he Regania ja katsokoot, mitä hän sydämessään hautoo. Onkohan luonnossa jotakin syytä tuohon sydämen kovuuteen? KENTIN KREIVI. Levätkää, herra hyvä! LEAR. Hiljaa siellä, hiljaa! Etehen uutimet! Kas niin, kas niin! Illallisen syömme aamulla varhain.
Koska tuo aasi on metsäkarjun taljaan pukeutunut, niin tekisi mieleni usuttaa koirat hänen kimppuunsa, kunnes hän pujahtaisi jälleen ulos tuosta valenahastaan.» »Oikein! Oikein!» huudahti Kaarle herttua, jonka hetkellisen mielialan mukainen tämä mielijohde oli »niin tehdäänkin! Päästäkää koirat irti! Hei Talbot! Hei Beaumont! Juoksuttakaamme häntä linnan ovelta itäportille asti!»
"Mikä walhetorni?" kysyi isäntä ja sioitteli jalkojaan. "Walhetorni putosi." "Mikä walhetorni on pudonnut? Sinäpä hupsu olet." "No hei se torni, joka lawan päälle muurattiin." "Milloin torni on lawan päälle muurattu? Olethan ainakin hupsu", wäitteli isäntä. "En minä ole hupsu. Muurattiinhan toiseen pytinkiin lawojen päälle kaksi tornia, waikkei koko pytingissä ole ainuttakaan takkaa.