United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !


Timon on kuollut; tuoni kotiin vei; Tuon peto loi; ei täällä ihmist', ei. Niin, kuollut; täss' on hauta. Tuota tuoss' en Lukea osaa, vaan sen vahaan painan; Päämiehemme se tuntee kirjoitukset, Nuor' ijältään, mut tiedoiss' on hän vanha. Ateenan luo nyt johtaa joukkojansa, Sen tuho hänen hartain toivomansa. Viides kohtaus. Ateenan muurien edustalla.

Hänen hartain toivonsa on aina ollut, että minä olisin etevin, enin suosittu koko yhteiskunnassamme, että minua ihmeteltäisiin ja mieliteltäisiin ja että vihdoin joutuisin rikkaasen, loistavaan naimiseen; jos minä nyt Idan tavoin vetäytyisin pois maailmasta, sortuisi varmaankin sekä hänen että äitini sydän.

Tämä oli Iisakin vaimon aikaisen kuoleman jälkeen äidin tavoin hoitanut Mirjamia, joka kilpaa kukkien kanssa kukoisti vanhan muurin autiolla kivipihalla. Siellä hän oli vuosien vieriessä usein hiljaa kuunnellut, kuinka hurskas vaimo hartain rukouksin kääntyi kristittyjen Jumalan puoleen.

Ja hänen päähänsä juolahti hirveä ajatus: mitäs, jos äiti ei ollutkaan kuollut, jos hän vain oli nukkunut unitautiin, jos hän yht'äkkiä nousisi ylös ja alkaisi puhua? Eikö silloin se, että hän nyt tiesi tuon inhoittavan salaisuuden, vähentäisi hänen lapsenrakkauttaan? Suutelisikohan hän äitiä silloin yhtä hartain tuntein? Rakastaisikohan hän äitiä samalla pyhällä rakkaudella? Ei.

Sitä keväisen virkeätä, siunattua puuta, jonka suloisten soitelmain loputtua laulajametsän runotar vaikeni ja nukkumaan kävi, nimitimme me nimellä Felix Mendelsohn, ja se ihmeellinen lähde oli muuan jalo nainen, jonka ohimoille taiteen loistava otsaripa kiertyi, lempivä puoliso, hellivä äiti, varhain valmistuneen kirkastettu sisar ja hartain ystävätär: Fanny Hensel.

Annette tunsi että hymyily tahtoi häneltä näyttäytyä; hän olisikin voinut nauraa sisar Emma vainaalle, joka teki sangen viisaasti kuollessaan pois tästä maailmasta, mutta rouvan kasvot olivat aivan vakavat, hurskaimman luottamuksen haamoitus ja hartain sääliväisyys lepäsi hänen kasvoillansa, ja siis Annette aivan sävyisesti katsoi työhönsä.

Milloin nimitettiin häntä "kirkkaasti loistavaksi Pohjantähdeksi", milloin "Pohjan ennustavaksi Minervaksi", milloin "Ruotsin nuoreksi kuningattareksi, jumalaiseksi Kristiinaksi", milloin "suuren kuninkaan nerokkaaksi tyttäreksi". Banér'ia, Torstenson'ia ja muita ruotsalaisten päällikköjä sanottiin "Hänen Majesteettinsa, kuningatar Kristiinan sota-eversteiksi;" eräässä paikassa oli "ruotsalainen sotajoukko, nuoren hallitsijattarensa ja isänmaan rakkauden innostamana", toisessa, "rykmentti, jota elähytti hartain uskollisuus nuorta ruhtinatarta kohtaan, jonka nimeä silloin jo maineen siivet kuljettivat ympäri maailman", j.n.e.

Usein Genoveevassa heräsi mitä hartain halu kerran taas saada käydä kirkossa. »Mikä riemu», hän sanoi, »kun tuhannet yhdessä polvistuvat Jumalan eteen, kuuntelevat Jumalan sanaa, tai kun uskovien joukon ylistyslaulu hartaana kohoaa taivasta kohden! Jospa vain edes kerran taas kuulisin kellojen soittoa, niin luulen, että sydämeni jo kevenisi.

Kun kasvoin mieheksi oli minussa palava turhamielisyyden himo, koreat vaatteet y.m. oli hartain toivoni ja kun ei minulla ollut siihen varoja, koetin saada niitä millä tavalla hyvänsä. Se himo vei minun lopullisesti tälle kurjalle retkelle. "Tässä majassa olen maannut, kuten mainitsin, kaksi viikkoa.

Trois-Eschelles oli pitkä, laiha, kalmankalvakas mies, jonka katse oli omituisen ykstotinen; kaulassaan hänellä oli suuri rukoushelminauha, jota hän aina hartain katsein tarjosi käytettäväksi niille onnettomille, jotka joutuivat hänen virkaa toimittaessaan hänen käsiinsä.