United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Taitonne kyllä toteutuu!" huusi hän iloissaan, Georgia ystävällisesti olalle taputtaen. "Teidän kykyistä miestä olen kauvan kaivannut ja luulenpa, että meistä tulee hyvät ystävät." Hän tarjosi Georgille jotenkin ison viikkopalkan ja Georg siihen suostui sillä ehdolla että joka ilta, työn päätettyä, saisi mennä äitinsä luo ja siellä olla yötä.
Kristiinan avulla puki hän päälleen hengellisen virkapukunsa, otti raamatun, kirjojen kirjan, käteensä ja pyysi Georgia, jäähyväisiä sanoessa, olemaan rauhassa ja pitkän, väsyttävän päivämarssin perästä yölepoa nauttimaan. "Saattaa olla myöhäistä, ennenkuin palaan", sanoi hän. "Elä sen vuoksi odota tuloani." Vilpittömästi pudisti hän vieraansa kättä ja lähti sitten kiireen kautta.
Ja nyt vasta Helenan tuli häntä sääli, sillä ei hän voinut ymmärtää, kuinka Georg selviytyy tästä tapauksesta. Teki mieli nauraa, mutta oli myöskin kovasti sääli. Ja Helena pakotti suunsa pysymään ihan nauramattomana ja tahtoi vaan auttaa Georgia. Niin, ethän sinä ole tottunut ratsastamaan ponilla, sanoi hän keksien Georgille valmiit puolustukset.
Kun Helena huomasi että Georgin pää tutisee, tuli hänen Georgia niin sääli, että olisi hinnalla millä hyvänsä vapauttanut tästä turhanpäiväisestä piinasta. Mutta Georg lateli nyt esiin nuo kauan haudotut sanansa. Helena, sanoi hän silmät juhlallisen pyöreinä ja uskollisesti räpyttäen luomiansa: sinä olet jo varmaan huomannut tunteeni sinua kohtaan.
Minä kiiruhdin sinne; Georgia en tavannut, vaan itsepintaisen Wisen. Hän istui touvi-kääryllä, jokseenkin likaisempana ja melkein huonoksi mentynä senperästä kuin viimein näimme toinen toisemme. Hän koetteli, nähtävästi hyväksyen, niitä kuivia vaatteita, joihin häntä oli puettu. Hänen tilansa näkyi pikemmin kiihoittaneen kuin masentaneen hänen luonnostaan iloista mieltä.
"Viekää se nyt vaan oikein perille, rakas nuori herra", sanoi hän, pudistaen uskollisesti Georgia kädestä. "Sanokaa hyvin paljon terveisiä lankomiehelleni ja sisarelleni, ja kuulkaa, elkää unohtako mitä pastori on sanonut. Jos vaan kerrankaan menette talomme ohi, sisään poikkeamatta, silloin joudutte vanhan Kristiinan kanssa tekemisiin!"
Minä annan teille s s Vasta pysähdyttyään ja pitemmän aikaa voimia koottuaan hän sai sen sanan vihdoin itkien suustansa: siunaukseni. Sen sanottuaan pappa syleili Georgia ja sitten myöskin Helenaa, otti hänen ja Georgin käsistä ja yhdisti ne.
Mutta nyt se raukka aikoi, ja jo ojensi kätensä, ja minä " Oli niin-niin sääli Georgia. Mutta kun Helena koetti ajatella eri tapoja millä hän sen sovittaa, meni hän mielikuvituksessaan väkisinkin kokonaan liikanaisiin ja luvattomiin hellyyksiin, ja hänen sydämmensä sykki niin että kuului. "Ei!" ajatteli Helena, riuhtaisten itsensä irti mielikuvituksesta niinkuin tuhansia kertoja ennen.
Helena rakas, sanoi Georg tullen hänen luoksensa ja otti toisella kädellään hellästi vyötäisistä. Kun Helena kuuli hänen äänensä, kun tunsi jälleen hänen kosketuksensa ja katsahti hänen silmiinsä, näki hän niissä loukatun Georg raukan, ja tuli niin sääli Georgia, kun oli hänen mieltänsä pahoittanut. Anna minulle anteeksi, Georg, kuiskasi hän.