United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä luulin sinua kyllin lujaksi voidaksesi unohtaa! kuiskasi hän. Oi, minä olen taistellut muistoja vastaan hengen ja kuoleman uhalla! kuiskasi Ester. Mutta tämä ei ole enää vääryyttä, tämä on kohtalon ivaa.
"Eikä liion minun luottamukseni häneen!" huudahti Ester säteilevin katsein. Bengt ei vastannut, Hän tukahutti huokauksen ja sanoi levollisesti: "Muutaman päivän päästä lähden taas sinne, kaikki ei ole vielä selvillä, mutta silloin toivon sen selväksi tulevan". Ester oli näinä päivinä omituisen tasainen, milt'ei iloinen mieleltään.
Säikähtäen ja hämillään koetti hän peittää kasvojansa hunnulla, mutta Fredrik tarttui hänen vapisevaan käteensä ja puhutteli häntä niin hellin sanoin, ett'ei Ester eläessään ollut semmoisia kuullut: "Oi, älä riistä minulta suloista näköäsi, älä peitä noita taivaallisen ihanoita kasvoja, jotka niin lempeästi ja kirkkaasti kuin aurinko lämmittävät sydäntäni.
Rehtori puristi vuorostaan Esterin kättä, ja sitten kiiruhti Ester kotiin, puolilentäen katuja, niinkuin se, jonka askeleet suuri ilo tai suuri suru siivittää.
Palvelijat liikkuivat työssään kuten ennenkin, mutta hiljaisempina ikään kuin painostavan tunteen vallassa. Isäntäänsä he näkivät ainoastaan silloin, kun tämä kannettiin tuolissa lehtimajaan istumaan ja ulkoilmaa hengittämään. Ester ei pitänyt itseään enää emäntänä, vaan ainoastaan hoitajattarena. Kylillä hänestä kuiskailtiin mustia juttuja. Esterin pikku vaatteet olivat käytännössä.
Luuletko minua niin heikoksi, että heitän pois hyvät rahat semmoisen harakan vuoksi kuin sinä olet?... Mitä annat minulle, jos saat ne pitsit, sanopas? Ester kavahti häntä kaulaan. Kaikki mitä tahdot, isäni, en vain sinua itseäsi. Sinua en anna pois minkään Orrströmin tai Arrströmin edestä, vai mikä hänen nimensä lienee. No no, siitä asiasta saamme toiste puhua.
"Kiitos", sanoi Ester, hymyillen kyynelten lomasta, puristaen rehtorin kättä ja nousten, "olette tuottaneet minulle suuren ilon. Nyt täytyy minun kiiruhtaa kotiin vapauttamaan pientä vankiparkaani, joka istuu pimeässä putkassa rangaistukseksi siitä, ett'ei tahtonut kertoa syytä muistutukseensa."
Kuule Ensio he kutsuivat toisiaan kahden kesken sinuksi, mutta ei muiden kuullen kun minä olen saanut salaisuuteni Arnoldille ilmaistuksi, niin jätän minä Valkaman. En voi asua täällä kauvemmin. Niin teen minäkin, kun nimismies vain tulisi siksi terveeksi, että saisin hänelle tehdä tilin töistäni, sanoi Rikberg. Mutta mihin menen? kysyi Ester hiukan epävarmana.
Voiko hän vieläkin olla epätietoinen siitä, mitä hänen oli tehtävä? Mutta miten päästä juutalaisen talosta, miten erota Esteristä? Vaikka hän kyllä ei enää tuntenutkaan entistä tulista rakkautta kaunista juutalaistyttöä kohtaan, niin oli tyttö kuitenkin vielä hänelle sen verran rakas, että hänestä tuntui äärettömän tuskalliselta peruuttaa valansa, joihin Ester oli niin turvallisesti luottanut.
Suostutko Bergflyktin tarjoukseen ja rupeatko hänen vaimoksensa? Ester purskahti itkemään, mutta ei vastannut. Kreivitär jatkoi puhettaan, samalla kuin hänen silmiinsä vähitellen ilmaantui se kostea kiilto, joka ennen aikaan oli tehnyt ne niin ihastuttaviksi.