United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vahtimestari ei olisi häntä laskenut, vaan sanoi, että syyttäjä oli työssä, mutta Nehljudof, kuuntelematta häntä, meni sisälle ja kääntyen vastaan tulevan virkamiehen puoleen pyysi tätä ilmoittamaan yleiselle syyttäjälle olevansa valamies ja että hänen oli välttämätöntä tavata syyttäjää erään sangen tärkeän asian vuoksi. Nehljudofin ruhtinaallinen arvonimi ja hienot vaatteet auttoivat häntä.
Pankin onnistui varistaa suolaa hänen hännällensä mutta vaan hädin tuskin". "Tunnetteko Kahdeksankolmatta rikoksen?" Minä muistan tämän asian erittäin siitä, että eräs kääpiö otti kiinni hänet". "Eräs mikä?" "Eräs pikkuinen nainen. Minä olen unhottanut hänen nimensä". "Ei suinkaan Mowcher?" "Se juuri!
Tragi-komillisella katseella tarkasteli hän kymmendollari-seteliänsä ja käänteli turhaan kukkaronsa nurin löytämättä pientä-rahaa tahi ajo-lippua. Minä kumarruin ja tarjosin, niinkuin herrasmiehen tulee tehdä, lipun hänenkin puolesta. Hän antoi minulle kainosti kymmendollari-setelinsä ja näytti hymyellen tyhjää kukkaroansa. "Suokaa että minä suoritan tämän asian", pyysin minä.
»Panen mielellesi, että jos luulet ymmärtäväsi asian niin kalliiksi ja vakavaksi kuin se on, niin mene, jos epäilet, niin jätä», sanoi äiti niin vakavasti ja nöyrän pyytävästi, että Elsa ei olisi voinut tehdä vastoin tätä. Hän luopui ehdoin tahdoin aikeestaan, ilman vähintäkään vastenmielisyyttä, vaan masentuneena.
Meillä ei ole kylläksi oman arvon tuntoa emme tahdo tarkastaa asematamme sellaisena kuin se on, ja tämä on asian pahin ja vaarallisin puoli. Se on sitä samaa ylpeyttä, joka pani Smilaxin palkkaamaan itselleen valkohansikkaisen vahtimestarin ja puuhaamaan komeata päivällistä ulkomaiseen malliin englantilaisen ystävänsä kunniaksi.
Metsänvartija oli yllä kerrotun tapauksen jälkeen kovin äreä ja kärsimätön tytärtänsä kohtaan, mutta kun hän oikein asian perille pääsi, löi hän kätensä yhteen ja sanoi: "Kiitos olkoon Jumalalle, joka varjeli tyttäreni onnettomuudesta!" ja äiti ylisteli Leenaa pilviin asti. Mutta iloisin kaikista oli Leena itse. Hän oli häväistyksestä suojellut ihmisen, ja se iloitti hänen sydäntänsä.
Jos siinä on perättömiä, niin se rehellisesti on oikaistava yhtä julkisesti kuin Suometar sen asian nyt on esiin vetänyt; mutta jos ei, niin ainakin minä en sitä ensinkään kärsi, että sillä lailla häväistystä saada semmoisesta asiasta, jossa se ei varmaankaan ole muuta kuin kipeän koston salasyrjäistä pistämistä.
Minkätähden välitätte hänestä ja tulette levottomaksi siitä, mitä hän sanoo? Eikö teidän mielestänne merkitse mitään, että me, jotka tunnemme teidät, käsitämme asian toisin? Eikö teistä ole tärkeämpää se, mitä me teistä ajattelemme, kuin mitä hän ajattelee, joka ei ole koskaan edes nähnyt teitä?
"Minun luullen saisitte jättää koko asian, joka suoraan sanoen minusta näyttää vähän kummalliselta", sanoi herra von Weissenbach, jonka otsa oli huomattavasti synkistynyt tämän keskustelun ajalla. "Ei, ei", huusi Roosa innoissaan, "hänen pitää, hänen pitää! Juuri sentähden täytyy hänen, että hän julki järki aivan kieltämättä pelkää.
Se oli ylimääräinen, satunnaisen asian aiheuttama. Oli päätettävä uuden hoidokkaan ottamisesta. Vallesmanni sitä vastusti. Laitoksen menot kun yhä vain nousivat, niin sen vuoksi hän jo kehoitti johtokuntaa olemaan yleensäkin varovainen uusia potilaita ottaessaan. »Ainoastaan vaaralliset raivohullut pitäisi ottaa», selitti hän hikisenä, nenäliinaan pyyhkiytyen ja lihavuuttansa ähkien.