United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oo-on, liverti hymyilevä tyttönen pitkään ja lisäsi: Ja on minulla äitikin, mutta sitä pitää hieroa. Kenenkäs tyttö sinä olet? Antti Soinisen. Onkos teillä naurista? meni Juntus jo suoraan asiaan, mutta Helmi epäsi herttaisena: Ei ole... Mutta Pinnasella on iso huhta. Se oli ilosanoma. Tiedätkös sinä missä se on? syventyi jo Vesa.
Manner ja Tyrväälä olivat kuunnelleet kalpeina kauhistuksesta, sillä he tiesivät, mikä kolaus pankille oli oleva tästä riidasta seurauksena. Pääjohtaja puolestaan oli kiskaissut oman kammionsa oven kiinni rämähtäen. Antti pelastautui aamiaistunnilleen.
"Ole vaiti, sinä, ei sinun mieltäsi tässä kysytä", tiuskasi Miina Annalle. "Mutta sinulle semmoinen mies olisi omansa". "Semmoinen mies kuin Taavi Hannula on parhaallekin tytölle hyvä", uskalsi Anna vastata. "Lähde lievittämään hänen vankeuttansa ja ota osaksesi puolet hänen rikoksestaan, niin päästään sinustakin", pilkkasi Miina. "No, no, älkäähän taas", koetti Antti välitellä.
Sylkäistyänsä ja imaistuansa savut, sanoi hän: »Jo se kuuluu se Makkosen imisä sika porsineen!» »Vai jo se teki porsaat!» tokaisi Hyvärinen. »Jo... Perjantaina on tehnyt», vahvisti Antti. »Montakohan tuo teki», uteli nyt Hyvärinen. »Kymmenenhän se on. Täyden luvun on tehnyt.» Emäntä oli pysäyttänyt rukkinsa ja kysyi: »Ovatkohan ne kaikki imisiä?» »Niin nekö Makkosen porsaat?» »Ne.»
Sitten hän taas ahtoi kelkan täyteen heiniä ja palasi kuormineen Grillsin torppaan. Pikku Matti, joka nyt oli jo kasvanut isoksi, oli ulkona Antin tullessa. "Hyvää päivää, Antti, joko olet tullut takaisin", sanoi hän ja tuli aivan lähelle veljeään. "Kylläpä sinä olet palavissasi ja hiessä; jätä heinät ja tule sisään! Grillsillä on vieraita. Träskogin Matti on täällä", toimitti poika.
Tullut tehneeksi tuollaisen pienen, viattoman tepposen, aivan viattoman ja tilapäisen luonnollisesti, jollaisia voi sattua kenelle hyvänsä, mutta joiden seuraukset voivat olla arvaamattomat, jos ne joutuvat vaimon korviin! Muutamat naiset olivatkin aivan turhantarkkoja noissa asioissa. Sitten en tiedä, vastasi Antti vakavasti. Kaikki on minulle arvoituksentapaista.
Synkkänä murahti silloin Antti Juhana vaimonsa puheeseen: Vieläpä tämä on sallittu ... oikeassa paikassa nimittäin... Näitä vallesmannin telehvoonivehkeitä vain koko kuolema. Ei tietty mitä sanoa. Joku toki tokasi: Tottapa se hänellekin vielä rangaistus tulee ... hylylle... Ei tiedä vaikka talo palaisi, tahi mäne tiedä vaikka oma poika joutuisi samoille teille. Kuului raskas huokaus.
Mutta Antti otti Hannan kiini, istutti sijalleen keinutuoliin ja sanoi vakavasti: »Nyt et saa lähteä mihinkään. Minulla on sinulle sanomista enemmän kuin koskaan ennen.» Antin vakava, ystävällinen sana meni Hannasta aivan läpi. Nyt vihdoinkin tunsi saavansa Antilta kuulla aivan vilpittömiä sanoja ja mieluinen tunteen liehaus tukehdutti kyyneltulvan.
Raastuvassa tuomari luki pitkän päätöksensä, jolla Antti Ihalainen ja Jussi Vatanen, molemmat Liperintaipaleelta, tuomittiin juopumisesta, rähinästä, hurjasta ajosta, katutappelusta, poliisin vastustamisesta, akkunan särkemisestä ja torikauppias Kankkusen kojun kumoon ajamisesta vetämään sakkoa niin ja niin paljon, korvaamaan vahingon sillä ja sillä summalla, sekä maksamaan kuluja ja kipurahoja sen ja sen verran.
Hän ei kuitenkaan ehtinyt mitään vastata, sillä samalla tulivat siihen paloniemeläiset, isä ja poika, kuin rantaan menossa. "No käskehän nyt Antti sisälle ja tarjoa ruokaa. Arvatenkin hän tahtoo talossa levähtää." Iisakki sanoi sen erinomaisella äänenpainolla, vuoroin Hannaan, vuoroin Anttiin katsahtaen.