United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enpähän tykkänään liene maailmasta luopunut, vaikka naimisiin olen mennyt, tiedänmä. Mutta sellaistahan elämä on! AKSEL. No, älä nyt ole pahoillasi, Berthaseni; aikanaan saat kyllä kaikki tietää. BERTHA. En välitä koko asiasta, koska et voi sitä heti minulle sanoa. AKSEL. Iltapuolella, kun lähdemme ajelemaan, kerron sen sinulle.
Amalia, joka niin paljon pitää minusta ja joka alinomaa minua auttaa tuhansilla pienillä toimituksilla! AKSEL. Sen hän tekee vain saadakseen sitä useammin täällä juosta ja ehkäpä myöskin erinomaisen suuresta halusta saada pistää nenänsä joka paikkaan. Kerranhan näin kotiin tullessani hänen seisovan kyökissä täydessä puuhassa puolipäiväsemme valmistamisessa.
Täällä kävi siis kumminkin joku kurkistamassa kirjeeseeni! Eiköhän vaan sekin ollut Amalia? BERTHA. Sitä ei minun tarvitse sanoa. Näethän nyt minun kaikki tietävän; mitä asia siis enää salaamisesta paranee? AKSEL. Ei yhtään; turhaa se on, koska jo kaikki tiedät.
AKSEL. Ja osottaakses, ett'et tuota tuimaa Parroittunutta villiä sä viero, Niin noihin tummiin kihermiin nyt paina Sileä, silkinhieno leukas, suullas Kun Akselisi huulille sa painat Sun rakkautes ensivahvistuksen. VALPURI. Mun Akselini! AKSEL. Oma Valpurini! Niin! Nyt luo Hakonin; nyt rohkeutta Ja uljuutt' olen juonut!
AKSEL (itsekseen). Tuon laulun tunnen jo aikaisimmasta lapsuudestani; se herättää rinnassani muistoja ... suloisia muistoja, jotka minun täytyy karkoittaa. (
Että kansanmiehet nyt alkavat herätä, vaatia kielelleen oikeuksia sekä sitä runoiluun käyttää, siitä kertoo meille Paavo Korhonen. »Otava»nsa esipuheessa tunnustaa taas Kaarle Aksel Gottlund, yksi sivistyneiden edustajia, saaneensa herätteitä Juteinilta runoilemaan suomeksi.
Vasenkäten' Ma kiersin siron vartalonsa ympär' Ja oikealla vedin miekkani ja Nimessä kaikkein pyhäin vannoin: Valpur On Aksel Thordinpojan morsian Jo päällä maan, tai tuolla taivaass'. WILHELM. Mun aimo veikkon'! AKSEL. Amen, Valpur vavahti: "Sa vannoit, Aksel? Eikö uskontoa, Tapoja vastaan ole lempemme? Samaahan sukua me olemme. Semmoista naimist' eikö kirkko kiellä?
Juska kiipesi vaunujen taa ja Mauri, joka ei jaksanut kiivetä juoksi perässä, pitäen kiinni vaunuista. »Pois sieltä takaa!» huusi ajaja, mutta Juska ei mennyt pois. Aksel sieppasi kiivaasti ajajalta piiskan ja huimasi sillä vaunujen taa. Silloin Mauri kovasti rupesi huutamaan, sillä piiskan sivallus oli sattunut häneen, joka juoksi vaunujen vieressä, eikä ulottunutkaan Juskaan.
»Täälläkin juuri par'aikaa valitaan kansakoulunopettajatarta», ilmoitti Aksel. »Niin, ja Iiri Salmi on yksi hakijoista», sanoi Lilli, »hän ehkä pääseekin». »Iiri! Vai niin!» huudahti Arvo. »Sehän olikin päämäärä, johon hän pyrki. Koska täällä nyt on opettajattaren vaali, niin minun täytyy mennä huomenna pappilaan.
Jos ois Thord Huusfrei sievään Poikansa kohta kastattanut, ei ois Nyt Aksel ristiveli Valpurin; Ja ell'ei Aksel lähisukulaistaan Rakastais, vastoin kirkon kieltoa, Vaan muuta neitoa, ei estäis mikään Hänt' onnestansa. Gillen suvust' ompi Kuningas Hakon etevin. Siis mikä Nyt rikollisen rankaisee, se hänen Siveän elämänsä autuoittaa. ERLAND. Voi poloisia! KNUUTI. Herra arvoinen!