United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kyllä sen löytää, sanoi Jertta. Se on riihestä Keskitaloon menevän aidan vieressä Sirviölän puolella aitaa, noin pari tai korkeintaan kolme syltä riihestä. Sinne lähti nyt Mikko laudasta tehty lapio olallaan ja kirves kädessään kahlailemaan ohuimpia paikkoja myöten kierrellen. Ei kestänytkään kauan, kun hän jo toi sieltä pirttiin yhden rautapohjaisen jalaksen.
Vaan kun aidan luo minä hiivin ja ampua aioin, hiipi mun siskoni myös, vaikk' äissäni nyrkkiä puistin, jäljissäin sekä pyys: älä koske, anna ne olla, säälihän raukkoja, veljyt, oi, minun tähteni sääli! Näin hän pyysi, ja kun näki ettei auttanut pyyntö, huusi hän, läiskytti kämmeniään ja ne peljätti poies. Nähkääs, kuin toki hellä hän on!
Niirasen, nahkurin, pikku Eerokin, nelivuotias kakara, joka ei vielä aidan korkeudelle ylettynyt, hänkin kiipesi tynnyrin päälle, härnäsi sieltä kepakolla viskaalin lapsia ja huusi: Hännätön vasikka, hännätön vasikka! He olivat kihloissa, Alfons ja Ines, ja rakastivat toisiaan niin äärettömästi.
Eräänä päivänä setä pysähtyi seisomaan akkunan alle, ja koirakin näytti arvaavan herransa ajatukset; se muutoin tavallisesti vainosi Lentsin kanoja ainoastaan kasvitarhan aitaukselle, tytyen siihen, että sai ne kaakottaen lentämään yli aidan ja aina sitte palasi hyvillä mielin herransa luo, niin se nyt tänään vainosi kanoja kasvitarhaan ja aina huoneesen asti, kunnes pääsivät sinne Maisun turviin.
"Aluksi pyydän anteeksi, että tulin tänne näin myöhään", sanoi hän, "ja sitten sinä sallinet minun, kun vähän ajan kuluttua menen pois täältä, kulkea pihan puolelta puutarhan aidan yli." "Mutta mitä tämä kaikki merkitsee?" kysyin minä. Hän ojensi kätensä, ja lampun Valossa näin, että kahden sormen rystyset olivat haavottuneet ja vuosivat verta. "Se ei ole vain kuvittelua", sanoi hän hymyillen.
Huomenna heti herättyäni pyydän päästä etsimään pupua aidan takaa. Pienet veljet ja sisaret pyytävät päästä mukaan.
Aseetonna ratsasti hän raivoissaan mustaa kohti, jonka hevonen kavahti pystyyn, peräytyi, tallasi rikki aidan ja oli vähällä heittää ratsastajansa lammikkoon. Mutta musta prinssi ei hätäytynyt. Ratkaisevalla hetkellä, juuri lammikon partaalla, ennätti hän töin tuskin nostaa keihäänsä ja läimäyttää valkoista kasvoihin.
Molemmin puolin tietä juoksevan aidan seipäitten väliin olivat hämähäkit kutoneet riippusiltojaan, rihmapaulojaan, verkkoaitojaan ynnä muita taidekudoksiaan siellä täällä keinui rihmojen varassa ristihämähäkin mestariteos: suuri sädeaurinko.
Mutta nyt minä revin sen auki. Ei nyt ruveta ... sitten toisen kerran. Kuule sinä, sinä olet maailman suurin roisto ... vaikka minä joinkin viinastasi, niin sinä olet maailman suurin roisto ... vaikka auttaisitkin minut aidan yli.... Jaa... jaa... kyllä minä autan.
Saarekkeesta toi vanha jäniksen jälki ja sitä noudatti suksen jälki. Mutta kas kummaa! ... tuossahan oli aivan veres jälki, se tuli saarekkeesta ja vei aivan samaan suuntaan kuin entinenkin jälki!... Matti hiihti kiivakammin aidan nurkkausta kohti, jonne jälki yhä vei.