United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olkaa nyt hyvä, herra professori, ottakaa tarkka selko hänen tilastaan. Minä pyydän! Jaha! Missä hän on? Täällä viereisessä huoneessa. Menevät oikealle. Hetken äänettömyys III:s KOHTAUS. Sillman yksin. Tulee hiipien sisään vasemmalta. Onneksi oli ovi auki! Voin nyt sen tänne jättää kenenkään huomaamatta. Panee sikarikotelon pienelle pöydälle. Kas noin!
Taavi alkoi aavistaa, että oli aika antaa Mirandan tuntea lujempia otteita. "Minä en usko sinua!" sanoi tyttö ja alkoi taas kiivaasti lypsää. "No niin, saadaanpahan nähdä", vastasi Taavi. Mirandan äänettömyys hänelle ennusti hänen mielipiteidensä hidasta voittoa.
Aksel punastui, mutta vastasi uhkeasti: »Minä en rakasta lääkärin juomia, raitis vesi on paras lääke.» Tähän ei kukaan puhunut mitään. Hetkeksi syntyi äänettömyys, jonka kuitenkin Arvo katkaisi lausumalla: »Isäni pyysi minua muistuttamaan setää, että on kulunut kolme vuotta siitä kuin hän kävi täällä, sekä että teidän siis nyt jo olisi aika käydä vastavuoroon meillä.
Mutta jos niin, jos rynkäisi mun päälleni tämä kauhistava sisärkunta myrskyllä ja kiljunalla, niin onhan omassa kädessäni päästin tästä kurjuudesta, ja kaikki on sitten äänettömyys, tietämättömyys ja tyhjyys, rauha ijankaikkisesti. Mutta mitä haasteli Claudio?
Niin se on, pojat! Tätä puhetta seurasi äänettömyys. Tapahtui niin harvoin, että luutnantti R. selväpäisenä jotakin todella väitti, että kaikki nyt kuuntelivat korvat pystyssä hänen sanojansa. Ja kun hän oli sanonut, vaipui jokainen mietteihinsä, ja koko keskustelu vähitellen sammui hiljaiseen alakuloisuuteen. Mutta luulla että se olikin tämän onnettoman klubi-illan päätös, on suuri erehdys.
"No no, Jaakko, älkäämme rikkoko ystävyyttämme!" sanoi konsuli, järjestäen kaulaliinaansa; ensi kerran joku rupesi hänen käskijäkseen. Hän katseli rahoja ja katseli ulos puistoon, ja pitkä äänettömyys syntyi. Kippari Worse oli noussut ja seisoi selin pöytää vasten, katsellen seinällä olevaa karttaa. Perheen-huoneen vanha lyömäkello tikitti yksitoikkoisesti.
"Hm, siis ovat he vähän niin ja näin", arveli opettaja, "mutta mitäpä se tekee, eihän sitä täällä maalla niin arka saa olla, täällä, kun ei ole juuri valitsemisen varaa." Nyt seurasi taas kova äänettömyys. "Nämät ovat ikävää joukkoa", ajatteli Kalle Saukko ja tuumaili jotakin keinoa, millä saisi seuralaisiansa vähän virkummaksi. Tuollaisen keinon hän nyt muistikin.
Nikodemus painoi nyt päänsä alas, tuijotti kysyjään silmälasit nenän päässä ja ilmoitti, lyöden kätensä kirjan päälle: No. Syntyi äänettömyys. Nikodemus katseli liikkumatta sanojensa vaikutusta. Antti Juhana sanoi lopulta: No nyt sen kuulitte, kun Nikodemuskin vahvistaa ... jotta se on pahanhengen koje.
"Min'en ymmärrä," sanoi Anni, vaikka ymmärsi vallan hyvin. Taas äänettömyys. "Voi, voi kuin tuo paikka on vaikea!" sanoi jälleen Anni. "Auttakaa minua, maisteri! Ottakaa kädestäni kiinni ja taivuttakaa sitä tekemään tuo vaikea kohta." Lauri istahti hänen viereensä, ja hänestä tuntui niin omituiselta, niin ihanan omituiselta. "Kas niin, tuossa on käteni teille," sanoi Anni.
Hän astui äitiään kohden ja vaipui sitä rintaa vasten, jonka suojassa hän ennen, lapsuutensa onnellisina aikoina, niin usein oli nukahtanut. Pitkällinen äänettömyys seurasi. Vihdoin sanoi Katri "Minä tiedän, mitä on tapahtunut. Oi näitä kurjuuden aikoja, joita meidän pitää nähdä! Kyllä luulen, ettei Sipo olisi tuohon tuumaan ruvennut, ellei rovasti olisi häntä siihen houkutellut.