United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
"En sano emäntä raukka!" "Sano, sano orja raukka! Syötän vuoen raatamatta, Vuoen toisen vaatehetta, Yhen vuoen voipaloilla, Toisen kuore'kukkoloilla, Kolmannen sianlihoilla." "Jo sanon emäntä raukka! Söit sä tissit tyttäresi, Jota kauan kasvattelit, Viikon vieressäis pitelit." Joukosen nainen.
Mitä tuosta, jos ma laulan, Tahi tuosta, jos ma tanssin, Ei tuota kyty kysele, Eikä appi arvaele, Nato ei naisille sanele, Anoppi kylän akoille; Ky'yn kytken kynnykselle, Naon naittelen kylälle, Anopin susille syötän, Apen karhuille apatan. Hyvä sanoma emolle.
"Minä syötän poikaa, anna tänne lusikka ... mene vain, tuo kirje tänne, oitis!...´" Vihdoin akka menee arkkunsa luo. Kornetti seisoo takan ääressä, ottaa padasta lusikalla velliä, puhaltaa sitä tuskallisen näköisenä ja kaataa pojan auki olevaan suuhun. Akka koperoitsee arkussaan, etsii etsimistään.
Tapanin silmät kiintyivät isäntään, kun se niin nöyrästi kuni asialle laitettu poikanen lähti säkki kainalossa ja kolorauta oikeassa kädessä astua kyömistämään metsään. Isännän mentyä Tapani tekeytyi leikilliselle tuulelle ja kääntyen emäntään, sanoi: "Te käskitte isäntää työhön kuin renkiä." "Niin. Kunpa minä hänen syötän ja juotan, niin tottahan minä käsken työhönkin."
Etkö ampunut kivellä Sydäntäni sorrettua? Siks on sun veresi vuoro Mahalana maalle juosta. ILVO. Sääli, säästä armas paimen! Sulle teen parahan paidan, Kaatiot ja kautokengät, Syötän voilla, vehnäsillä, Rieskamaidolla lihotan, Mesileivin miellyttelen KULLERVO. En usko epattonaista, Ampuu. Tuosta nuoleni lähetän! Ilvo parahtaen horjuu ja kaatuu. Kuin salama sattui isku. Kuole, korskea emäntä!
"Muuttukoni jos monasti, Kaatukoni jos kahesti. Sano, sano orja rukka, Mi on tässä kostitsoina? Syötän vuoen raatamatta, Toisen työlle työntämättä." "Jo sanon emäntä rukka, Mi on siinä kostitsoina: Onpa naisen olkaluuta, Palakaisen pääpaloja, Söit sä tissit tyttäresi, Söit nännit oman sikiön, Jota kauan kasvattelit, Itse rinnalla imetit."
VALTER. Joka ei osaa seurustella muiden kuin lehmien ja lampaiden kanssa. Kylläpä osaa olla ilkeä! Eno nyt ymmärrän sinun sotatemppusi. Mutta se ei kelpaa minulla on parempi. VALTER. Maamoukka, tyhmä tallukka. Maltapas, junkkari! Nuo sanat sinulle vielä syötän! Kuulepas nyt, eno VALTER. Mutta ihan vihaan sitä mokomaa jo edeltäpäin, sen vuoksi vaan että häntä minulle väkisen tyrkytetään.
Ykskätisen jos tyydyt syleilyyn, Niin heti sinut syliini ma suljen. TAMORA. Näin tulee noutaa hourun oikkuja. Jos millä hänen hulluuttaan ma syötän, Se teidän tulee myöntäin vahvistaa. Nyt lujast' uskoo hän, ett' olen Kosto, Ja tämän luulon pettämänä tänne Hän Luciuksen tuottaa, poikansa.
Molempain pitää uskoman ja epäilemän, keikkuman ylös ja alas, koskaan saamatta vakavaa pohjaa jalkainsa alle, perpetuum mobile! Mutta ottaakohan Hookon uskoaksensa minun sanaani? Kyllä kai; olenhan kuoleman kourissa; minä syötän häntä ensin tosiasioilla.
Mut olin vannonut ja päättänytkin Raudalla tällä päästäsi ne polttaa. ARTHUR. Nyt Hubertilta näytät; koko ajan Vain teeskelit. HUBERT. Vait! Hiljaa! Hyvästi! Setäsi ei saa tietää, että elät. Valeilla vainukoirat nuo ma syötän. Levossa nuku, lapsut, huoletonna; Ei Hubert kaiken mailman aarteista Sua loukkaa, ei. ARTHUR. Oi, taivas! Kiitos, Hubert! HUBERT. Vait!