United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kyynäspäitä polvilleen nojaten hän puhui itseksensä: "Niinpä niinkin, tosi jääpi todeksi, vanhuus lähenee lähenemistään.
"Eipä haittaa! Olkaa hyvä ja istukaa!" Päästäen vieraansa käsivarsia, joita hän, syleilemisen asemesta, oli keveästi likistänyt kyynäspäistä istui herra Obenreizerkin alas ja sanoi hymyillen ja uudestaan likistäen vieraansa kyynäspäitä: "Kuinka minua ilahuttaa nähdä teitä terveenä."
Yrjö Vendale katseli ympärillensä ikäänkuin etsiäkseen jotaan merkkiä hänen läsnäolostansa. "Onko hän oleskellut Lontoossa?" "Hän oleskelee Lontoossa." "Milloin ja missä saisin kunnian itse tervehtiä häntä?" Poistaen tuon sumun kasvoiltansa, ja, niinkuin ennenkin, likistäen vieraansa kyynäspäitä, sanoi herra Obenreizer haluttomasti: "Seuratkaa minua porrasta ylös!"
Eipä sillä" lisäsi hän mielittelevällä hymyilemisellä taas likistäen vieraansa kyynäspäitä "että kukaan haluaisi teistä päästä." "Sitä tahdonkin toivoa, monsieur Obenreizer." "Olkaa niin hyvä ja sanokaa mister Obenreizer täällä isänmaassanne. Mielin kutsuttaa niin, syystä että minä rakastan teidän maatanne. Jumala suokoon että voisin tulla Englantilaiseksi! Mutta olenhan jo syntynyt. Ja te?
Tätä savua nyt Maria esiliinallaan huiskautti vieressään seisovan lehmänsä yli, että siitä hyönteiset eroaisivat, ja silloinpa ne pöristen lähtivätkin korkeuteen ja hävisivät sille tielle, ettei näkynyt eikä kuulunut yhtään. Nyt lehmä koetti osottaa kiitollisuuttaan Marialle nuoleskelemalla tämän käsiä, kyynäspäitä ja lanteita ja mitä vaan kerkisi.
Vanha emäntä hääri ja puuhasi tuon kullankeltaisen ja sitkeän taikinan kanssa. Valkoset paidan hihat olivat käärityt ylemmäs kyynäspäitä ja kikavalkea esiliina oli edessä. Isolla härjän lapaluulla nosteli emäntä taikinaa pöydälle ja alkoi sitä vanuttaa. Vanha isäntä istui miettiväisenä pöydän päässä. Näytti siltä, että hän oli sangen alakuloinen.
Naisella ei ollut kenkiä jaloissa, ei huivia päässä, vaan avojaloin seisoi hän puron vesikivien päällä. Hänen hihansa olivat käärityt, joten käsivarret olivat kyynäspäitä myöden paljaina. Siinä hän sitten purnusi saippuavedessä pesuja, niin että vaahto punkasta roiskahteli. Kun Jakke oli siitä sivu astumaisillaan, havaitsi tyttö hänet. "Noh, mihinkäs Jakke nyt astelee?" kysyi tyttö.
"Se oli muka niin vapaamielisesti, niin ystävällisesti, niin Englantilaiseen tapaan tehty!" Hän käveli hetken askaroiden, ikäänkuin olisi hän etsinyt jotaan poissa-olevata, meni kaksi-puolisesta ovesta ulos toiseen huoneesen, tuli jälleen takaisin, hattu ja päällystakki kädessä, syleili Vendalen kyynäspäitä luvaten piammiten palata, ja katosi näkymättä äänettömän ystävänsä keralla.
He ovat ennen olleet talonpoikia, halpasukuisia, orjailevia Sveitsin talonpoikia. Kuinka hyvää ja etevää eikö siis ole kaupalle" tässä hän muuttui iloiseksi ja likisti taas tapansa mukaan nuoren viininkauppiaan kyynäspäitä "kun sitä herrasmiehet viljelevät ja jalostavat." "Sitä en voi huomata" sanoi Marguerite palavin poskin ja kiivaalla silmäyksellä.
Hän piti itseään tavattoman suorana, ja liikuttaessaan käsiään oli eroittamatta kyynäspäitä vyötäryksistä. Hän osoitti rauhallista ja hiukan surumielistä kunnioitusta miehelleen ja oli tavattoman ystävällinen, vaikka kohtelikin kutakin vieraistaan heidän eri arvoonsa nähden hiukan eriävällä värityksellä.