kengänkantansa

Päivitetty: 26. toukokuuta 2025

Tämän ainoan kerran, lausui hän itsekseen puoli-ääneen. Sitten kiiruhti hän alas portaita ja astui katukäytävälle. Ulkona oli lämmin kevät-ilta. Soitto kuului Kappelista. Jaanan askeleet tuntuivat niin keveiltä, että hänen kengänkantansa pyrkivät aina koholle maasta hypähtelemään. Hänen huulensa hymyilivät ja hänen silmänsä sädehtivät. Että hän nyt todellakin oli matkalla sirkukseen!

Eino Leino - Jaana Rönty