Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
HAAMU. Masentunut on jo mielensä ja metsiä käy hän murheissansa. SINIPIIKA. Hirmutöitä täynnä on tiensä. HAAMU. Kova onni tiensä pahoin käänsi. SINIPIIKA. Sulle asian ilmoitan: Koetinpa kerran, ajalla vielä otollisella, tiensä oikealle kääntää, mutta neuvoilleni nauroi hän ja virnaten mun tyköänsä poisti. Poikas, emo koito, on itse syypää kohtaloonsa kovaan.
Harvoin on kuultu, että susi yhden lapsen siepattuaan ei olisi useampia tuollaisia hirmutöitä tehnyt perästä, kahdenkymmenen luvun loppupuolella ryöstivät sudet yhdeksäntoista lasta Ruotsissa Gefleborgin läänissä; muutama vuosikymmen sitten kulki Kivennavan pitäjäässä Viipurin lääniä samanlainen surullinen huhu ja kaikilla on varmaankin tuoreessa muistossa nuo lukuisat lastenryöstöt Turun seuduilla.
Ja niinkin kuin asian laita oli, lausuin inhoni kyllin kuuluvilla sanoilla ilmi, niin että ne edes estivät toisia hirmutöitä.» »Minä uskon sanoihinne, nuori mies», virkkoi kreivi; »ei ole teidän ikänne eikä luonteenne sitä laatua, että teistä olisi tuommoisten veritöitten alkuunpanijaksi, vaikka kyllä mahdatte kelvata neitosten kavaljeeriksi.
IIVARI. Veljeni, Esko! Mitä hirmutöitä? ESKO. Se on tehty! SAKERI. Ales rattailta kaikki! Sido Rusko mäntyyn tuolla. Esko, minun sisareni poika, mitä olet tehnyt? ESKO: Hyvää päivää! Tekoni on tuossa. Siinä makaa kraatari niinkuin vihani uhrilammas. Mutta tämä on minulle rangaistukseksi. IIVARI. Oletko tappanut kraatarin? ESKO. Hyvää päivää! Vaikka ehtoo jo taitaakin olla.
Siitä seuraa selvästi, että sotamiehen virka on Jumalalle erittäin otollinen, koska kuitenkin voimme toivoa autuutta, vaikka joka päivä teemme tuommoisia hirmutöitä. Mutta muista sentään, Ranald, ettei kuolemankieliin joutuneen soturin tapana, ei minkään eurooppalaisen valtakunnan palveluksessa, ole kerskata semmoisista teoistaan taikka kehoittaa muita samallaisiin.
Puolalaisten jälkeen oli hänen huolenpitonsa esineenä isä Colmiche, joka sanoi olleensa näkemässä vuoden 93:n hirmutöitä. Hän asui joen rannalla, sikolätin raunioissa.
AAPO. Tuomas kalvenee! Jumala auttakoon meitä! Tuomas kalvenee! JUHANI. Tekisitkö hirmutöitä? Veljeni, veljeni! AAPO. Hän kalvenee kun kuoleva mies, ja läsnä on kauhistuksen työ! Hillitse mieles, Tuomas, oi hillitse mieles! Minä rukoilen sinua. Ylös kaikki ja auttakaat Lauria, auttakaat! TUOMAS. Pois tieltä! JUHANI. Ei, Tuomas, ei! TUOMAS. Pois tieltä!
Sä suret, kun sun ytimestäs Rikokset, tuskat luodahan, Pahuutta tehdään pyhyydestäs, Sä pannaan käsiin kiusaajan. Nyt surros! Kerran koittaa huomen, Kun terveyttä, voimaa vaan Sinusta kaikki lapset Suomen Kuin muinoin alkaa hakemaan. Ei tee he silloin hirmutöitä, Ei nestettäsi myrkyksi; Et luo sä heistä kääpiöitä Mut urhoja kuin muinoinki.
Kuule, Mun lapseni, mi on nyt päätöksein. Mä riitaveljein kanssa miekastelen, Ja jos ei kaadu hän, niin kaadun minä; Ja kaikki hyvin sitten; väsynyt On rauhakammioonsa ehtinyt. ELMA. Ja tämä ompi vakaa päätöksenne? MAUNO. Jumal' avita! Mä hänen lävistän Tai nielee oman verein musta multa. ELMA. Mua ennen päästä täältä, kuolema, Kuin näitä hirmutöitä näkisin.
»He varmaan pelkäsivät minun tekevän hirmutöitä kuultuani asiat, joita he eivät luulleet minun aavistavankaan», selitti Juho. »Ja kun he tunsivat rakastavansa toisiaan eroamattomasti, niin ei heillä ollut muuta keinoa.» »Mutta jättivät oman lapsensa!» »Lapsi oli silloin sairas.» »Eikö Katri kirjoittanut!» »Ei, vaan nyt varmaankin kirjoittaa, kun saa lapsensa. Ja ylistää jalouttani.»
Päivän Sana
Muut Etsivät