United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ilta on minun ystäväni, pimeä talvi-ilta, jolloin ihmisäänet vaikenevat ja avaruuden tähtimaailmat puhuvat kirkasta kieltään yhtä hyvin kuin valoisa kesäinen ilta, jolloin yönkin pimeys väistyy valon tieltä. Illoin kaareutuu taivaan kansi niin korkealle. Ajallisuus, aineellisuus häipyy kuin olemattomiin. Henki saa aavistuksen vapaudesta ja onnesta, jota varten se on luotu.
Kenties nää ilmeiset ja kummat ihmeet, Nuo tämän yönkin omituiset kauhut Ja tietäjien houkutukset häntä Pidättää tänään Capitolista. DECIUS. Ei vaaraa: niin jos on hän päättynytkin, Ma hänet muutan. Mielellään hän kuulee Ett' yksisarvisen voi puilla pyytää, Hapaalla jalopeuran, peilill' otson, Kuopalla norsun, maireill' ihmisen.
Leipä leivotaan nisujauhoista ja viedään ulos myytäväksi. Sitä, joka ei kohta tule myödyksi, ei enää tarjota, sillä Egyptissä ei syödä leipää, joka on yönkin vanhaa. Ei missään maassa maan päällä eletä niin helposti, kuin Egyptissä, eikä missään leipä ole niin helppoa, kuin siellä. Noin kolmella pennillä saadaan niin paljon leipää, kuin täysikasvuinen ihminen päiväkseen tarvitsee.
Jo hän valmistelihe ollaksensa koko päivän ja ehkäpä seuraavan yönkin metsässä, kun hän pienen metsä-aukion yli ajeli ja huomasi lumen kirstunkaltaiseen joukkoon kokoontuneen, josta jotakin mustaa, ikäänkuin ruskea, noin tuumaa leveä nahkapala näkyi.
Kun itkee ihmislapset vaivojansa, Tai onnestansa toiset heistä iloitsee, Niin niitä kaikkia se matkallansa, Tuo taivaan valo suuri, hiljaa katselee. Ja illan tullen rientää täältä poisi, Vaan elomme se kaikki näkee ainiaan. Oi, Herra, jospa aurinkoinen voisi, Läp' yönkin loistaa tänne synkkään maailmaan. rt KOLKKO KES
Kestä vielä tunti, kaksi, Valmihiksi työni saan Eihän uni asukkaaksi Luotu, vierahaksi vaan. Huomiseksi lapsosille Täss' on leipä saatava; Suurusta kun sais jo niille, Helpp' ois yönkin valvoa. Vielä tunti; karvastaapi
Tää heist' on taru kolkko, kolkomp' on kenties, kuin kertomaan ma pystyin siitä; sä sitä kammoksuin jos tuomion kovalle kovan suot, niin sovinnon myös sana kuule, lievikkeeksi liitä. Kun toinen oli mennyt, kerrotaan, lepoa vailla istui, unta vailla tuo tyly veli, kädet kasvoillaan, ja itki illan, yönkin itki vaan ja aamulla viel' itki lapsen lailla.
"Ei hän ole täällä käynyt sitte kun minun tänne toi", vastasi Matti. "Onko se ovikin kiinni ollut kaiken aikaa, oletko sitä huomannut katsoa?" "Ei tosin siellä ole ollut mitään liikettä, eilen kumminkin oli ovi lukossa", sanoi Matti. "Mihinkähän tuo sitten on mennyt?" alkoi ukko tuumamaan. "Hän oli meillä maanantaina aamupäivällä, tai oikeastaan hän oli meillä maanantaita vasten yönkin.
Se vasta, vast' on vapaa mies, ken oman luoda tiensä ties keskeltä elon kuohujen ja ajan aatteiden; ei häntä vallat horjuta, ei joukon oikut orjuuta, hän yksin yönkin halki käy, kun tähteä ei näy. Ja vasta vapaa mies on se, ken tyynnä lausuu Tuonelle: »Ma kuolla voin, mut kuole ei, min eestä työtä tein.» Ei kuolema lie ankarin; on kuolo seppel sankarin, kun vaatii häntä vakaumus ja ihmis-oikeus.
"Et sinä voi mennä Dundeehen tänä päivänä", sanoi seppä. "Douglas'in väki on nyt liikkeellä molemmin puolin jokea; sillä sanoma täänpäiväisestä kahakasta on jo varmaan levinnyt heille asti. Kaiken tään päivän ja hnomeisen, sekä koko yönkin niiden päiväin välissä on heitä joukoittain lappava päällikkönsä lipun luoksi, aivan kuin Vuorelaiset, kun tuliristiä on ympärilähetetty.