United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jos seurailit hänen pienten, teräväin silmäinsä vilkkaita liikkeitä, ja jos panit merkille sen rohkean, miltei röyhkeän päättäväisyyden juonteen, mikä oli hänen ohuen ylähuulensa ympärillä, niin aavistit, ettei häneltä puuttunut kykyä keksiä rohkeita tuumia, eikä tarmoa niitä toteuttaa, olivatpa ne sitten hyviä tai pahoja.
Sitten ette tarvitse kurjana väsyneenä mennä kotiin, vaan heti tultuanne kykenette pajassa paukkamaan, kuten ainakin levähtänyt mies", sanoi Dampbell, piippunsa varren nenällä ylähuulensa partaa käännellen puoleen, ja toiseen.
Ja kun hän kohteliaalla lauseella, niinkuin vasallin sopi kuningastaan puhutellessa, sanoi näiden sotajoukkojen olevan kuninkaan sotajoukkoja, eikä hänen omiansa, saattoikin hänen ylähuulensa röyhkeästä vääntymisestä sekä hänen silmiensä ylpeästä välkähdyksestä huomata hänen hyvinkin tietävän, että nämät sanat olivat tyhjää mielistelyä ja että tämä jalo armeija, seuraten kokonaan hänen omaa mieltänsä, olisi yhtä altis marssimaan Parisiakin vastaan kuin jonnekin muuanne.
Saraceni katsoi häneen niin suurella kummastuksella, kuin hänen käytöstapansa sallivat hänen osoittaa, ja se tapahtui melkein huomaamattomalla, ylenkatseellisella hymyllä, joka tuskin rypisti kokoon hänen ylähuulensa paksuja viiksiä. "Soveliaasti lausuttu," hän sanoi, pian muuttuen totiseksi ja tyyneksi niinkuin tavallisesti; "kuuntele frankilaista, niin kuulet taruja."
Virkamies kumarsi ja lähti. Tuskin oli kuninkaallisen poliisin näkyvä päällikkö lähtenyt, kun näkymätön tarttui seinäkelloon ja soitti kiivaasti. Muuan palvelija riensi sisään. Sinä juokset heti hovilääkäri G:n luo pyytämään, että hän olisi hyvä ja pikimiten saapuisi luokseni. Kreivi V. heittäytyi suureen nojatuoliin. Hänen kasvonsa olivat kalpeat, ja hänen ylähuulensa värisi.
Sitten työnsi hän hänet käsipuolesta joukkoon, mutta itse hän vetäytyi vähitellen loitommalle ja haihduttautui sitten muuhun markkinaväkeen... Vai niin? Sinäkö sitä olet se mies, joka kuulut muka olevan tietävinäsi, että minä vain sinun tekemiäsi lauluja laulan? Häh! huusi viisumestari Pyhäjärven miehelle, ja hänen harvapartainen ylähuulensa oli silloin kovin pahasti irvellään.
Se on teidän majesteettinne, joka on saanut maailman siihen luottamaan, vastasi Schlippenbach. Vastaus oli kyllä mielittelevä, mutta ei juuri tässä tilaisuudessa varsin sopiva. Kaarle Kustaa rypisti otsaansa ja hänen pitkät, hienot viiksensä ja tavattoman paksu ylähuulensa vetäytyivät ivalliseen, katkeraan hymyyn, hänen muistaessaan kaikkia toteutumattomia toiveitaan.
Hänen koholla oleva ylähuulensa osoitti alussa jonkinlaista jälkeä lapsuuden uhmasta; mutta sitte ilme hänen kasvoissaan tyyntyi ja kävi vakavammaksi. Seisoessani siinä syventyneenä katselemiseen ja luultavasti rasittuneena monista vaihtelevista mielenliikutuksista, tunsin yhtäkkiä tuota painostavaa, levotonta, onnettomuuden ja kauhun tunnetta, joka aina käy näkyjeni edellä.
Minä sanoin niille, että olin aivan laihtunut enkä riittäisi puoleksikaan ateriaksi kahdelle sellaiselle kelpo soturille, kuin he; mutta ne eivät järjellistä puhetta ottaneet korviinsa, murisivat vaan kiukkuisesti ja vetivät ylähuulensa kurttuun, niin että saatoin nähdä nuo julmat valkoiset hampaat, jotka piankin ehkä lihaani painuisivat. Aurinko oli nyt noussut ja janoni oli käynyt hirmuiseksi.
Hänen nauraessaan nousi hänen ylähuulensa ikään kuin jonkin salaisen koneen voimasta ylös, niin että hänen lahot hampaansa paljastuivat. Mutta Jean se oli kammaripalvelijan nimi Jean, huusi ruhtinas, Jean, tarjoa Constantia viiniä ja sikareja, vai oletko sinä, kellarien nuuskija, juonut kaikki...