United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yleisenä sääntönä tahtoisin muistiin teroittaa, että lapsia on aina silloin kohdeltava samoin kuin aikuisiakin; he ovat yhtä arkatunteisia ja tarvitsevat yhtä paljon hienotunteisuutta kuin aikaihmisetkin.
Luutnantti oli uudestaan pulassa miten hän lohduttaisi häntä, mutta nuori tyttö, jossa mielenliikutukset näyttivät yhtä pian katoavan kuin tulevan, keskeytti häntä äkkiä ja sanoi tyynellä äänellä, osoittaen kädellään: "tuoss' on talomme". Se oli pieni, matala rakennus, jonka neljä pientä ikkunaa oli kadulle päin.
Mutta Kenelm oli niin innollinen olento, että jos hän kerta oikein käsitti jonkun kanssaihmisen kovaa kärsimistä, niin luulen että hän olisi kärsinyt yhtä paljon kuin tämä kanssaihminen.
Zelina piteli yhtä lapsen pienistä käsistä ja osoitti lapselle peilissä, millä tavalla hänen piti sanoman: "Minun rakastettava äitini!" Siinä samalla napautti joku ovella ja sydämellinen ääni lausui: Zelina, enkelini, aukase! Isä! huusi Viola ja löi ilosta käsiänsä yhteen, juoksien ovelle.
Mutta sittenkin on kuninkaalliselle serkulleni, jos hän nyt tulee tänne yhtä vilpittömin sydämin kuin minä silloin, osoitettava kuninkaallista vieraanvaraisuutta tervetuliaisikseen.
Hän astui taas hiljakseen alas, lausui muutamia kohteliaita sanoja jollekulle matkustavaiselle vaunuissa, jonka kanssa hän vaihtoi istumapaikkaa ja nousi yhtä vakaasti vaunuihin istumaan. Mr Hamlinin viisaustiede ei koskaan saanut estää häntä liukkaasti ja järkevästi täyttämästä mielihalujansa.
Stenfors siellä oli pahalla tuulella. Hän oli päivän kuluessa joutunut tarkastelemaan papereitansa ja löytänyt sieltä useita laiminlyötyjä, unhotettuja asiapapereita. Niiden lisäksi muistui mieleen yhtä ja toista, joka kiireellisten huvittelemisten vuoksi oli lykkäytynyt päivästä toiseen. Sinä päivänä ei kukaan päässyt hänen puheillensa.
RICHARD. Ei päivä tahdo tänään paistaa: Karsaana taivas vaanii joukkojamme. Pois tahtoisin nuo kastehelmet maasta. Ei tänään paista! Yhtä hyvin koskee Se Richmondiin kuin minuun: sama taivas, Jok' uhkaa mua, karsaa myöskin häntä. NORFOLK. Aseisiin! Vihamies jo kentäll' öyhkää. RICHARD. Ravakat liikkeet! Kuntoon ratsuni! Stanleylle sana, että yhtyy meihin.
Niin, että olisivatkohan nuo pojat, joista puhuttiin, aivan noin kiireisiä, jos sinä olisit köyhempi. Viija oli luvannut olla pahastumatta, mutta jaksamista siinä taisi olla. Pois hän sen painoi ja myönsi että mitenhän mahtaisi olla. Mari taas jatkoi: Saanko sanoa kenen mielestä sinä sittenkin olisit yhtä hyvä? Elä sano. Ettäkö arvaat? Enkä arvaa.
Yhtä rauhallisesti jatkoi hän vain kuvaustaan, uudistaen toiseen kertaan samat asiat ja tehden muutamia lisäyksiä, niinkuin tapaus semmoisenaan olisi häntä ennen muuta kiinnostanut ja niinkuin se olisi ollut pääasia, miten tuo kaikki oli noin tapahtunut, ja sivuasia se, että se oli hänen ainoa poikansa, jolle se oli tapahtunut. Hän oli ollut itse saapuvilla poikansa apuna, kertoi ukko vielä.