United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hänen piti lähteä matkakapineittensa kanssa, pidätti Norine hänet. "Vai niin, te olette suorittanut asianne tuolla alhaalla ja aijotte nyt jättää meidät? Suudelkaa ensin minun pientä poikaani..." Englannitar suuteli sivumennen äsken syntyneen paljasta, lämmintä päälakea. "Onnellista matkaa!" sanoi Norine. "Yes ... hyvästi, hyvästi."
"Voikaa hyvin", sanoi Norine, "ja onnellista matkaa!" Englannitar antoi poskensa suudeltavaksi ja suuteli sitten itse tuota kaunista tyttöä hiuksille rehellisen levottomuuden katseella. "Yes, voi hyvin ... te myös." "
»Niin minäkö? Yes box! Sepä tietenkin. Luulitteko paremmaksi? Ilmanko teittelittekin!» »En minä sinua tuntenut, koko otusta!» »No kätellään sitten uudestaan!» ja hän tarttui Viion leskeä käteen ja pudisti oikein pitkään ja hartaasti, mikä toista nauratti. »Missä sinä olet ollut niin näkymättömissä? Enhän ole nähnyt sinua pitkiin aikoihin.»
Yes!... Goddam... Shocking!... Tuota rahaa käytätte te, kun ette tahdo maksaa ettekä vastata mitään... Mutta Bibin kanssa se ei enää käy laatuun... Tehkäämme välit selviksi, vanha veijari...» »Mutta, mestari Lebeau, te puhutte todellakin minulle niin kiivaasti, että...» intti toinen englanniksi murtaen.
Toverini viheltää, lepikko aukeaa ja sieltä ilmaantuu kaksi poikaa kantaen koukun varressa välissään sitä yhtä, jonka pyrstö viistää maata ja joka painaa seitsemän kiloa. Meidän piippumme lakkaavat hetkeksi savuamasta. Siunatkoon, sanoo englantilainen, silmät pyöreinä. Sillalta? Yes. Salakalla? Yes. Toveri tarjoo hänelle vapaansa. Välisuvannossa tässä lähellä olisi tilaisuus koettaa salakalla.
"Oh yes", vastasi englantilainen ja ojensi jalkojansa suoriksi. Lukkari istui ja joi maitoa. Englantilainen joi maitoa. "Jos en erehdy, niin käy hän täällä nuuskimassa Bergit'iä", ajatteli lukkari. Istuivat vielä vähän aikaa. "Minun täytyy hänet karkoittaa tavalla tai toisella", ajatteli lukkari taas.
Kun hän meni ovea kohden näkemättäkään edes vierasta, pysäytti Norine hänet. "Vai niin, onko kaikki valmista nyt, menettekö te alas maksamaan?" Hän näkyi miettivän hieman, ennenkuin ymmärsi; sitten sanoi hän murtaen vahvasti englanninkielellä: "Yes, maksama." "Mutta ettekö tule vielä ylös jäähyväisille?" "Yes, yes."
Smith katseli sinne mistä ääni tuli. "Oh yes", vastasi hän ja kääntyi taas pois. "Onko sinun jano?" kysyi Signe, tarjoten maitoa. "Mihinkä tää korkeasukuinen herra lähtee näin varhain?" kysyi hän. "Kalaan lähden syön illallista täällä mutta eikö this narri-käki pian mene?" kuiskasi hän katsahtaen lukkariin. "I do not like him".
Teinkö sen minä, Lebeau, teinkö sen vai en, häh? Minä tein sen, vaikka kaikki muut olivat vastaan ja selvästi osoittivat vastenmielisyytensä teitä kohtaan... Ja paljoko piti minun saada vaivoistani Tom Lewisilta? Eikö meidän pitänyt jakaa tasan voitto kaikista tilauksista ja viinitynnöreistä, jotka te tähän taloon hankitte? Oliko sopimus sellainen vai mitä?» »Oh, yes... Niin se oli...»
Vaan toinen niistä annetaan kihlahuiviksi Kuittilan Annille otathan sinä hänet, Kusti, se on paras tyttö näissä kuuluvin ja niin kaunis, kaunis kuin puolukka syksyisellä kankaalla?" "Yes, otan, äiti, miks' nähdään ja jos hän minusta huolii", vastasi Kusti muukalaisella äänen korolla. "Huoliiko? Sinut ottaisi vaikka pappilan Agda-mamseli, jos vaan sinä huolit", vakuutti Tiina.