United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saara luki ääneen hänelle. Hän luki Scriver'in, Johan Arndt'in, Lutheruksen ja muiden teoksia. Worse ei kuunnellut erittäin tarkasti, mutta Saaran ääni oli niin suloinen ja hauska kuulla, ja hän oli niin kaunis kun kynttilä valaisi hänen valkoista otsaansa ja tummaa, sileää tukkaansa. Klubissa oltiin aina Jaakko Worsen mielestä liian sukkelapuheisia. Randulfkin oli hyvin paha häntä ärsyttämään.
Ainoastaan yhdessä asiassa he olivat yksimieliset, nimittäin rakkaudessa kanaria-lintuun. Heillä oli ollut useita lintuja vuosien kuluessa, ja joka kerta, kun kissa jonkun vei, vannoivat he ett'eivät enää tahdo joutua semmoisen surun valtaan. Mutta kapteni Worsen laskujen mukaan hovisuru kanarialinnun jälkeen kesti ummelleen kolme viikkoa; sen ajan kuluttua hankittiin aina uusi.
Yöllä, tuulen vinkuessa pienessä solassa Worsen talon vieressä, perkele vei hänet ulos myrskyiselle merelle "Perheen Toivolla", jotta hänellä oli syntinen ilo ajatellessaan kuinka hän hallitsi tuota komeaa laivaa ja kuinka kauniisti se purjehti isoilla laineilla.
Kumppanuus oli supistettu erityisiin osiin kauppatoimesta, joihin Jaakko Worsen rahat oli sijoitettu, varsinkin laivaliikkeesen ja mitä siihen kuului. Nähdessään matami Torvestad'in, Worse lähetti pois makasinin-hoitajan ja tervehti vähän hämillänsä. "Tulen toivottamaan teille hyvää ja siunattua matkaa, kapteni Worse!" "Kiitoksia hm suuri kiitos, matami minä olisin muuten "
Klubissa oli hän tavannut kaksi suomalaista haaksirikkountunutta laivuria; aivan nuoria miehiä, jotka olivat tulleet Amerikasta. Toinen heistä oikein hävytön naama, varustettu englantilaisella parralla ja keltaisilla kellonvitjoilla oli ollut Rio de Janeirossa kaksi kertaa. Oi Randulf Randulf! Miksi olit sinä Itämerellä! Kippari Worsen kävi niinkuin tavallisesti käy niiden, joilla on kevyt mieli.
Hänen saappaansa, hänen housunsa niin, koko mies keltaseen nahkahattuunsa asti kimalteli kuin hopeoittuna, täynnä lukemattomia pieniä tähtiä. Vartija hymyili ja, vanha vakava otus kun oli ja seisoessaan juuri kippari Worsen kulmassa torin varrella, hän huusi: "luoteesta käy tuuli; sillit ovat tulleet."
Tuosta silmäyksestä alkaen, jonka matami oli saanut kihlaus-iltana, Saara oli irtautunut hänen vallastaan ja astui yht'äkkiä esiin hänen vertaisenansa; pianpa matami Torvestad'ista tuli vaan rouva Worsen äiti. Viisas kun oli, salasi hän että oli pettynyt.
Kippari Worsen edessä matami aina oli vähemmin ankara ja totinen kuin kaikkien muitten, siitäkö syystä, että hän monta vuotta oli ollut kipparin hyyryläisenä vaiko siitä että hän luuli siten paraiten voittavansa hänen sielunsa armon kutsumukselle, vai oliko hänellä kenties muita syitä.
"Niin niin " mutisi hän, "oli hullusti tehty että lähetin Krusen Bergeniin. Mutta " yhtäkkiä väsyi hän kantamaan tuota taakkaa yksinänsä, hän kääntyi suoraan Worsen puoleen, sanoen: "E. F. Garman'in laita ei ole niin hyvä kuin luulet Jaakko!" Hän tuli sinutelleeksi Worsea niinkuin muinoin kun Jaakko Worse oli matrosina ja Morten Garman koulupoikana.
Tämän affairen järjestettyäni on mieleni oleva tyyni; ja minä toivon että meille sitteki vielä jää kaunis sarja vuosia, joiden kuluessa yhdessä saamme työtä tehdä "Garman & Worsen" hyväksi. Jos sinä nyt jo olet tullut Parisiin, niinkuin otaksun viimeisestä kirjeestäsi päättäen, niin sinulla varmaankin on ollut ilo tavata veljesi Richard legationissamme, minne tämän kirjeenkin lähetän.