United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kauan eiwät he saaneet tuollakaan tawalla tyhjentää ahdistettua sydäntänsä, sillä Jaakon tila rupesi heitä huolestuttamaan. Jaakon äiti wiittasi mykkänä, silmät täynnä kyyneleitä, niin paljon kadottanutta onnetonta poikaansa kohden, ja kaikki läsnä olijat ymmärsiwät hywin tuon sydämen sanattoman kehoituksen.

Hywästi, hywästi!" Hän puristi naisen wielä kerran syliinsä, suuteli häntä palawasti, hyppäsi weneesen ja lähti soutamaan ulos walkamasta. Rannalle jäänyt nainen seurasi häntä silmillään sinne asti kuin wene näkyi. Wielä kerran, ennen kuin se katosi, hän wiittasi walkoisella nenäliinallansa, ja nuorukainen seisatti soudannon, nosti kätensä huulillensa ja wiittasi.

"Minä en olekaan, isä, tyttö, minä olen talon emäntä", sanoi emäntä hilpeästi. "Talon emäntä! Ja minkä talon?" "Juuri tämän talon." "Kuinka tämä on selitettäwä kuka on miehesi?" Emäntä wiittasi lawitsalla istuwaa sokeaa miestänsä. "Onko kowa=onni kohdannut, koska hän näkyy näkönsä menettäneen?" sanoi ukko. "Ei mikään kowa=onni; hän on synnynnältään sokea", selitti emäntä. "Kuka ja mistä hän on?"

Minä menin nöyränä ja ujona sinne. Prowasti oli miettiwän ja ylewän näköisenä wetelemässä sawuja pitkäwartisesta merenwaha=piipustansa. Hän wiittasi minua istumaan; minä tottelin. 'Minä olen hawainnut, että te olette erinomaisemman raskasmielinen. Olemme koettaneet saada sitä teistä haihtumaan, mutta tähän asti ei se ole onnistunut.

Nuijamiehet, koko kappelin talonpojat keräytywät, te olette heti piiritetyt ... katsokaa ne owat tuolla." Näin sanoen Anna wiittasi kädellänsä joukkoa kohti, joka kirkon luota tuli pappilaan päin. Se oli eräs hautajaisjoukko, joka oli kauemmin wiipynyt kirkolla ja nyt palasi sieltä. Mutta Annan wiekkaus auttoi kuitenkin. Sotilaat jättiwät heti puiston. Yrjö oli pelastettu warmasta kuolemasta.

Niin esim. oli hän kerran Ruotsissa kutsuttu päiwällisille, ja turhamielinen emäntä wiittasi useampia nuoria, mutta korkeasukuisia wieraita kunniasijoille; Myhrberg'in olisi tullut melkein pöydän alipäähän istahtaa. Hän jäi seisomaan ja kun pyydettiin istumaan, wastasi hän: "Minulle ei ole mitään sijaa jäänyt." Wanhoillakin päiwillään oli hän mitä hauskimpia seurakumppaleita.

"Kuulinhan minä järkiään, ettei se ollut hän", sanoi Anna, huoaten sywästi. Laulu loppui pian ja Martti pappi wiittasi teinille sanoen: "Astukaa sisälle, nuori ystäwä. Te tarwitsette wissisti lepoa ja wirwoitusta pitkällä matkallanne." Puhuteltu oli rohkeasti nöyrällä kumarruksella tullut saliin ja kätellyt Martti pappia. Hän oli nuori noin 28 w. ikäinen mies, pitkä ja hywin awokatseinen.

Mutta hän ei huomannut, että ihana naisen muoto näyttäysi waunujen ikkunasta ja wiittasi jotakin pienellä kädellään, ennenkun waunut jo oliwat siwuin ja kadonneet katujen hälinään. Ernest kiiruhti waan portaille ja ylös. Hänen rintansa kolkutti tuntuwasti, wetäistessä kellon nauhaa, joka riippui owella. Hänelle awattiin kohta.

Sitten wiittasi hän kädellään Mielosta ja sanoi kääntyen nuoreen herraan päin: "tämä herra". Nuorukainen kohotti lakkiaan ja nyökkäsi Mieloselle. Häntä häwetti, sillä hän aawisti, että mummo on hänestä nuorukaiselle jotakin puhunut. Sitten poistui nuori herra.