United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun olemme nyt hätäpikaa tulleet tuntemaan Ruokolaisia ulkoa ja sisää, heitämme heidätkin tällä kerralla siihen, ja rupeamme erikseen tarkastelemaan talon toisen wanhemman weljen Asari=nimisen pojan elämän kohtaloita. Asari oli kookas, uljas ja pulskea, täysi=ikäinen poika. Hän oli luonnoltansa hiljainen ja siiwo, ja moni kylän neito loi häneen halukkaita silmäyksiä.
Minä pyysin häneltä anteeksi, kun olin wäärin häntä ymmärtänyt enemmän: minä menin hänen luokseen ja syleilin häntä moneen kertaan. Mieleni oli kowin kuohuksissa ja kyyneleitä rupesi wirtana walumaan silmistäni, mutta nyt minä luotin taas niin werrattomasti ystäwääni ja saatoin häntä rakastaa kaikella weljen rakkaudella. Pian nukuimme molemmat makeaan uneen.
Hywin mielellään hän tämmöisissä tilaisuuksissa puheli suomea, sillä rakkaus lapsuutensa kieleen ei ollut hänessä koskaan sammunut. Weljensä kanssa, silloin kun hän wiimeisellä käynnillänsä Espoon kartanossa asui, istui hän usein pitkät yökaudet, keskustellen ja jutellen suomeksi, suureksi ihmeeksi weljen perheelle, jotka noista puheista eiwät woineet sanaakaan ymmärtää. Suomea oliwat myös hänen wiimeiset sanansa kuolinwuoteella. Tähän asti rautainen terweytensä oli wiimeinkin talwella 1866-67 alkanut raueta; siitä huolimatta ei tuo wanha soturi kuitenkaan osannut noudattaa warowaisuutta. Kowalla pakkasella meni hän saattamaan erästä Tukdolmassa kuollutta Suomalaista hautaan; siinä tilaisuudessa hän wilustui ja lopetti lyhyt=aikaisen taudin perästä moniwaiheisen elämänsä Maalisk. 31 p. 1867. Hautajaiset pidettiin suurilla, yleisillä kunnian=osoituksilla.
Luonnon suuren lapsukaiset awaruuden alla, nautitkamme elämätä iloll' ihanalla; pois, pois karwaus, wältä, weljen', huolet, pois, pois walitus, taita tuskan nuolet. Rakkaus on tuskan alla rinnassamme täällä aina niin kuin päiwän paiste syksyisellä säällä: pois, pois wihainen wälildämme waino, pois, pois salainen kateuskin kaino.
Toimelias emäntä hoiti taloutta, sokean miehensä weljen apuna ollessa, niinkuin kokenein mies. Emännän äiti oli puutetta kärsiwänä otettu taloon, missä hänelläkin oli nyt murheeton leipä; toiset hänen sisaruksensa oliwat hajonneet mikä mihinkin ja oliwat nyt jo kaikki naineita, mikä paremmalla, kuka huonommalla onnella.
Mikä sen tietää, mikä siitä olisi wiimein tullut, mutta kaikeksi onneksi heräsi muukin talonwäki tuosta molinan pakosta ja rytinästä, huomasiwat heti asian oikean laidan, kiiruhtiwat paikalle ja pelastiwat Wiklon tuon hurjistuneen wähämielisen weljen kynsistä.