United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minulla on täydet syyt uskoa, että hän, wiimestään tästä päiwästä kolmen wiikon perästä, tulee Wiipuriin, jossa hänellä on tarkoitus minä en tiedä mikä, waan juuri Punaisella Lähteellä hän silloin on esiytywä. Minä lähetän hänestä tässä warmat tunnusmerkit. Luottaen wanhaan ystäwyyteemme, rohkenen toiwoa, että wiisailla keinoillanne otatte hänet kiinni ja lähetätte takaisin palwelukseensa.

Asari oli todellakin pöhnässä, sillä ennenkuin hän tuli wanhaan kotiinsa, möi hän anelemiansa leipäpalasia ja osti niillä saaduilla penneillä wiinaa, jonka hän sitte ryyppi muka karaistaksensa siten luontoaan. Aamulla warhain lienee talossa pidetty pieni neuwottelu, sillä heti Asarin ylös noustua tuotiin hänelle wanhat, mutta kumminkin puhtaat ja eheät waatteet, jotka hän puki päällensä.

Heikki tarwitsee lepoa... Hän on wäsynyt matkasta", puheli Hanna, koettaen kaikki asiat parhain päin kääntää. "Minä en woi nyt syödä enkä lewätä. Murhe on nykyään ollut leponani ja kyyneleet ruokanani. Kuitenkin on sydämeni saanut paljon lohdutusta toiwowasta puheestasi ... kun sinä, lapseni, jaksat toiwoa, syttyy toiwon kipinä minunkin wanhaan sydämeeni. Jumala teitä siunatkoon ja auttakoon.

Hän oli luuletellut woiwansa himonsa kuolettaa siten, että hän muuttaisi wanhaan kotiinsa, jossa ei olisi tilaisuutta kiusaukseen, hän oli luullut ajan pituuden olewan parhaan sota=aseen, jolla hän woittaisi taistelonsa; se muka wiimein oli huuhtowa himot pois hänen werestänsä.

"Kuinka se on?" kysyi suntio kellomieheltä salakähmää. "Kyllä se ei ole enempää", sanoi hän. "Tottapahan tulee kun tulee", sanoi hän waan siihen ja heittäysi hywin huolettoman näköiseksi. Olihan hywää aikaa kaikellaisiin juttelemisiin. "Onkohan nykyisillä kirkonkelloilla sitä woimaa kuin ennen wanhaan?" arweli eräs wanhanpuoleinen mies. "Minkälainen woima niillä sitten on ollut?"

Pian muutti ukko muorinsa kanssa omaan wanhaan kotiinsa, ja hajallaan olewa perhe koottiin taas isän ja äidin ympärille yhdeksi perheeksi. Ilo oli rajaton ja täydellinen. Sokea isäntä hallitsi wankkaa Parrulan taloansa edelleenkin. Talossa oli nyt useita sanomalehtiä muun kirjallisuuden ohella.

Hän ei ollutkaan, niinkuin äiti pelkäsi, suuttunut isän ankarista sanoista, waan tunnusti nöyrästi wikansa ja lupasi wanhempainsa neuwon mukaan koettaa taistella turmelusta wastaan, paikaltaan luopumatta, waikka kyllä uudestaan ilmoitti, että se olisi ollut helpompi, jos olisi saanut tulla takaisin wanhaan kotiinsa. "Nythän on warma asia, että Mikko paranee ja tulee jälleen kelpo ihmiseksi.

Erään kerran tuotiin taas terweisiä Perälän wanhuksille ja Juho oli oitis walmis kysymän tuojalta wanhaan totuttuun tapaansa: "mitä sinne kuuluu?" "Ei tuonne mitään erinomaisia kuulu; Aina waan on niin laihtunut, etten ollut häntä enään tunteakaan", sanoi terweisten tuoja huolimattomasti.

Tämän tähden oliwat seurakuntalaiset jo kauwan ääneensä lausuneet sen mielipiteen, että uusi ajanmukaisempi ja lujempi saarnatuoli olisi entisen sijalle hankittawa. Käwipä sitten niin, että ulkopitäjäläisetkin oliwat tuon puutteen huomanneet, osaksi omasta näkemästään, osaksi kuultuaan seurakuntalaisien tyytymättömyyden wanhaan saarnatuoliinsa.

"Niinkuin tiedätte, on nyt lauwantai=päiwä ja minun pitää joutua huomenaamuna kirkolle." "Ma minkätähden?" "Minä olen ottanut asiaa ajaakseni ja sen pitää joutua kirkko=miesten mukaan." "Minkälaista asiaa?" "Eräästä teidän pitäjään talosta on tyttö naitu monioita wuosia sitte meidän pitäjääsen. Hän oli joku wiikko takaperin tullut käymään wanhaan kotitaloonsa.