United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sinä painat sen uskon avulla hatun syvemmälle päähäsi, väännät vainiollasi, rynnistät sanatyössä ja mullistat kuin myyrä pelloillasi ja alistut ja nöyrryt ja kannat kymmenykset, etkä napise, et mutkittele ja möräjä. Aamen!

JUHANI. Hän saakoon, hän saakoon! EERO. Juho, miksi irvistät ja väännät silmiäs kuin härkä penkissä? Voi veljeäni! Mutta katso, ettet itseäsi häväise nyt. AAPO. Kaikki hyvin. Kenen on ensimmäinen heitto? JUHANI. Olkoon se Tuomaan. TUOMAS. Olkoon se vanhimman veljen. JUHANI. Seiso sitten kannallas. TUOMAS. Tahdon koettaa. JUHANI. Seisotko, seisotko? TUOMAS. Tahdon koettaa. AAPO. Heleijaa, pojat!

Kuules kuitenkin minua, Taitava talonisäntä: Elä suutu säätyhysi, Elä virkahas vihastu; Vaikka vaivalla kovalla Maasi mahtihin rakennat, Piät pellon pehmeänä, Hankit halmetta lisäksi, Ojit korpia kovia, Väännät leivän lapsillesi, Kannat kontissa evästä, Viikon muonan mennessäsi; Vaikkas vanhana valitat Jäykäksi jäseniäsi, Ruumistasi raukeaksi, Kun ompi kipiä selkä, Kaikki hartiat hajalla.

Eikä poksahda kyllä se saattaa poksahtaakin, jos tulta liian korkealle vääntää, mutta onko pakko vääntää. Tultako vääntää' Elä elä, mitenkä sinä tulta väännät! No, ka kun ruuvia vääntää oikeaan käteen, niin sydän nousee siinä on niinkuin kynttilässäkin sydän, ja tuli nousee myöskin, mutta kun vasempaan käteen, niin se pienenee, ja kun sitten puhaisee, niin se sammuu.

Ester istui hetken vaiti ja katseli maahan. "Totta on, että paljon olet tehnyt minun tähteni, Bengt", sanoi hän lopuksi, "mutta unohdat, ett'ei ihminen elä vain leivästä..." "Sinä väännät taas sanani ja tekoni. En antanut sinulle vain leipää olihan sen takana jotain ihanteellista, ihanteellisinta kaikesta: rakkauteni, joka antoi minulle voimaa noihin uhrauksiin.

"Sinä väännät sanojani aivan naisten tapaan! Tahdoin vain hankkia äidillesi ja tädillesi huolettoman vanhuuden ja säästää sinua ikävyyksistä ja tuskasta. Muuta en ole sanonut enkä tehnyt, kaikkein vähinten pyytänyt jotain niin typerää, kuin että sinä sydämessäsi hänet unohtaisit. Voittehan kirjottaa toisillenne, ja sinä voit käydä häntä tervehtimässä.

Nyt akka oli ihmeissään, Ei huomannut hän virhettään Vaan kovin kummasteli, Jo viimein lausueli: "Sun kanssas täällä olkoon hiis', löylyllesi annan viis', koska silmät käännät Ja nurin kaikki väännät!" Hän kovin alkoi pelkäämään, Ja läksi kotiin pötkimään, Vaan sattui surun seikka: Hän kaatui kuperkeikkaa.