United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
EUPHRONIUS. Sua, kohtalonsa herraa, tervehtii hän Ja pyytää saada Egyptissä olla; Jos ei, niin tinkii vaateistaan ja tyytyy, Kun maan ja taivaan välill' elää saa Yksityishenkilönä Athenassa. Hänestä tämä. Sitten: Cleopatra, Kumartain suuruuttas ja myöntäin valtas. Pojilleen Ptolemeolaisten kruunun Armosta pyytää. CAESAR. Mit' Antonioon tulee, Hänest' en kuulla tahdo.
Vaikk' kävis mistä tuulen tie, sain rakkaaks länsituulen; se saapuu luota lemmityn, tuo viestit armaan huulen. Veet välill' on, vyö hongikon ja vuoret ilmanrannan; mut aikaan työn ja uniss' yön oon aina luona Hannan. Sun nään, kun kukat tuoksuilee ja hohtaa kasteess' aamun; sun äänes lintuin lauluss' soi ja ihastuksiin saa mun!
Jopa raikui kumpainkin sotahuuto, ja nuolia viskasi pilven jousien jänteet, peitsiä myös kädet jäntevät lentoon. Miesten miehevien jäseniin moni jäi, moni maahan iskeytyi välill', ennenkuin ihon valkean ehti vammaamaan, jota purra ja maistaa niill' oli mieli.
Kulmia tuimistain nimes askelnopsa Akhilleus: "Hektor, surman henki, sa vait ole vannomisista! Kuin kera ihmisien ei liittoon leijonat yhdy, kesken lampahien sekä sutten ei sopu synny, vaan välill' ainainen viha vallitsee, verivaino, yhtäpä mahdoton on sovun syntyä sulle ja mulle, kunnes kyllähiseksi jo jommankumman on hurme Areen juotellut, sodan haltian leiskuvakilven.
Eivät jaksanehet Lykian näet aimot akhaijein muuria murtaa, laivain luo ei raivata tietä, eivät akhaijit peitsekkäät Lykian väen voimaa torjua muurin luota, jo sen liki päästyä kerran, vaan kuten naapuri käy rajakiistaa naapurin kanssa, mittaustankoineen jaoss' yhteisvainion teiskuu, riitana kaistale kaita, jok' ois tasan pantava tarkoin: niin välill' esti nyt vain etusuojus; senp' yli ruhjoi sankarit toisiltaan häränvuotaiset, kehäsorjat taistelokilvet, myös käsitaljat leiskuvat puhkoi.
CYMBELINE. Mua? JACHIMO. Iloitsen, Ett on mun pakko näin se ilmi tuoda, Min salaus mua vaivaa. Konnuudella Sormuksen sain; se on Leonatuksen, Jonk' ajoit maanpakoon, ja mikä sua Enemmän ehkä pahoittaa kuin mua Ei maan ja taivaan välill' ole toista Elänyt jalompata. Jatkanko? CYMBELINE. Kaikk' ilmaise. JACHIMO. Valiotyttäres!
Tuuli leyhkää, Aallot väikkyy, Taivas, tähdet katoaa; Hairaus kaikk' oli vaan. Taivahan ja meidän välill' Pilvi paksu leviää. Virran pinnalt' valo taivaan Samalla myös häviää. Kuiskaos hiljaa: "Anteeks' anna!" Silloin valo loistoisa Virran kalvoon palajaa.
Tuota pitkitettyä taistelua Andrén ja hänen nuoren rouvansa välill' yllytti vielä hermoja kiihoittava unettomuus, jok' useinkin on synkeiden aikojen armoton, laupeudeton seurakumppani. Molemmat olivat he nuoret, elinvoimaiset ja väkevät, ei kumpikaan tahtonut vaatimuksissaan mukautua, eikä kumpikaan tahtonut alentautua.
Se mielen tanssiin taivuttaa, Antaa myös vähän voimaa; Kyll' uni muuten uuvuttaa, Jos välill' ei saa hoivaa. Ja teki, neiet naitavat, Sen kernahasti suotta, Myös ootta yhtä taitavat, Jos itse vähän juotta.
Ja kaksi enkeliä taivahilta näin alas käyvän, kädessänsä miekat tuliset, mutta tylsät, kärjettömät. Viherjät niinkuin urpulehdet heillä olivat vaatteet, joita siivet vihreet takana hulmuttivat ilman alla. Pysähtyi yks meit' ylemmäksi hiukan ja toinen päälle äyrään vastapäisen, niin että joukko heidän välill' oli.