United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Virkki ja eeltä jo riensi, ja seurasi sankari aimo. 632 Niinkuin ryskinä käy, kun metsää tunturirotkon kaatajat maahan lyö, ja se kauas kuuluen kaikuu, noinp' iso ryske jo nous yli maan monitien, latulaajan, vaskien, vuotain vankuna soi, kumu kilpien sorjain, miestä kun miekat löi sekä keihäät kiiluvakärjet.
Kun sarvikarjaa, sikoja ja lampaita alkoi puuttua, tuli vuoro hevosten, koirain ja kissain, rottain, varisten, eläinten vuotain, kuolleiden eläinten ja kaikenlaisten haaskain. Eikä siinä vielä kyllin.
Oi sie, ku ristinpuussa verta vuotain Sait pahantekiälle, katuivaisna Ku rippui rinnallas, sen lupauksen: Viel' tänäpänä paratiisissa Oot kanssani! suo anteeks' kurjalle! Sun armos, Herra, loppumatoin on! Kaikk', kaikki lempes hellä maksaa taitaa! VON ST
Ylimmäinen vuota pistäytyy muita pitemmälle joka sivulla ja muodostaa katoksen, jonka alla varat ja m.s. säilytetään. Vuotain alareunoilla on kiviä painona; sattumuksen synnyttämät reiät tukitaan sammalilla. Ovessa riippuu hieno suolikalvoinen esirippu, jota myös akkunoissa käytetään. Sisällä on vuoteina pölyköiden päällä muutamia lautoja. Usein asuu 20 ihmistä semmoisessa teltassa.
Salaperäisenä niinkuin aave talviyössä uinuu öinen katu kuin ois elämä vain hullu haave, sairaan mielihoure, lasten satu. Kerran, kerran yli vaikenevain kattoin vaipuu iäisyyden korkeudesta kuolon yö, viime kerran kaikki valtasuonet lyö, täyttyy heikon sukukunnan suuri kaipuu. Kerran kylmät, tylyt tähdet nousee vuotain verta yli kaiken katoamaan tuomitun.
Jo ilta joutuu, pitkäks' varjot käyvät, Ja linnun liverrykset vaikenee. Niin hiljaista on metsän syvyydessä. Mun rinnassani myöskin ilta joutuu, Siell' yksinäinen säde tuskin tuntee Nyt synkkyydestä, lähtöhohtoaan Viel' valjukukkain poskiloille vuotain. Te riemu-äänet, syömen laulut raikkaat, Te kaikki aikaa ootte vaijenneet!
Lähinnä talin ja vuotain hintoja, joilla hänen kertomuksissaan oli ainainen etusija, seurasi hiukkanen valtion asioita, koska eukko kuului hattupuolueeseen siitä luonnollisesta syystä, että kun oli sota, niin oli sotamiehiä, ja kun oli sotamiehiä, niin näille sotamiehille piti olla saappaita ja reppuja, mistä taas voi olla vähän rahan tuloa köyhille kansalaisille näinä kalliina aikoina.
Ett'ei kruunuas vie kukaan, Ett'et itse joudu hukkaan, Pidä mitä sulla on! Tuomari on tulossansa Kaikkein pyhiensä kanssa. Joka kätens auraan laskee, Kyntääkkin sen Jesus käskee. Syvään kynnettämän pitää, Sitte siemen juurtuin itää. Kyllä silmät kyyneliä Vuotain kastaa siemeniä. Herran ijestä ken kantaa, Sille voimaakin Hän antaa. Kengät jalkaan taivaan tiellä Käyville Hän lupaa vielä.
Kun uhrielukoit' on kaikki niin, Ja Froden elo anteeksi loppuu kerta, Miks orj' ei kuolis eestä kulttuurin? Ois varkaus jos Grottelt' ottais sen. Saa orjaraiska kuolla vuotain verta, Kuin sotur' urheana kilvellen. Tuo tunnonpaise, usko Kristuksen, Se säälinmyrkyn syämiin koitti valaa. Tok' onneks yhteiskuntaan järki palaa!