United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vasemmalla, noin kahden tunnin matkan päässä rannasta, kohoaa tuo korkea, majesteetillinen vuori, Kirn Hattin, jolla Jesuksen luullaan pitäneen vuorisaarnansa.

Sillä teill' jumalat soi, mi kielsivät inihminoilta: Jokaist' ett' lohduttaa, teihin jok' luottavi vaan. Kauas. Kuninkaillepa, näät, ennen muita, niin väitetään, luonto Pidempäin soi käsien kauas yltäävä voim'. Vaan myös halvalle mull' tään ruhtinais-mahdin hän antoi Sillä vaikk' kaukana sult', Liida, ma pitelen sua. Valittu vuori.

Aimo hieroi silmiänsä ja katseli taas vuorelle päin, vaan eipä Lempeä näkynyt. »Minä hohkohuudahti nyt Aimo, »olenpa uneksinut, mutta tuo unennäkö on vienyt rauhaniNäin ajatellessaan hän kuuli varsin läheltä metsiköstä laulun äänen, ja laulun sanat kuuluivat: »Ensin on metsä, ja sitten on vettä, ja sitten on korkea vuori, ja sen korkean vuoren takana on neito kaunis ja nuori».

Vuori ulottuu muurin kaltaisena puoliympyränä putouksen ympäri ja pistää pengerryksenä ulos ainakin viisikymmentä jalkaa, niin että kun minä istuin ensimmäisen putouksen juurella ja koirat juoksentelivat alhaalla olevissa rotkoissa, niin ne eivät näyttäneet kaniineja suuremmilta.

Mut en ma erehdy, jos lausun: ennen kuin tuli Hän, mi saaliin suuren otti pimeyden herran piirist' ylemmästä, järisi kauttaaltaan tää synkkä syvyys, ett' aattelin, nyt kaikkeus saanee tuta sen sopusoinnun, jonka luullaan usein maailman muuttaneen jo kaaokseksi. Samalla hetkellä tää vanha vuori myös sieltä täältä säpäleiksi särkyi.

TYKO. En oikein kuule; vasarat ja kanget Nyt kovin paukkaut kiviseinissä. PAULI. Jo houraus on käsittänyt miehen, Ja aatoksensa työksentelee nyt Uraalin uumentojen syvyydessä. Oi Pauli! tääll' on ilma paahteinen Ja huokausta täynnä. Kahleet pois, Ja aukee, vuori! Vapaus meit' kutsuu Ja kaunis impi Pohjan kunnahilla. Sydämmen viimehinen kamppaus.

Kuka kurja hylkien silmäilee suuriarvoinen alhempaan? Saman arvon, kunnian ansaitsee, joka mies on paikallaan! Kaikki, kaikk' ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan! Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa, isänmaahan ja maailmaan. J. H. Erkko. Laulu Vuoksella. Mahtavasti, voimakkaasti Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa Vuori nostaa poikiaan veden voimaa kiusaamaan, synnytellen salakaria.

Pääasia oli, että se mies kaatui, joka, ollen korkea kuin vuori aikakautensa kääpiöiden keskellä, yksinään kantoi olallaan tätä aikakautta, joka kukistui hänen kanssansa, eikä enää haudastaan noussut.

Tuolla kimeltäen seisovi vuori ja saaret ne tuolla Kukkaisvihkojen laill' aalloistaan kohoaa.

Kohtaa häntä viimein vuori jyrkkä, Mustat luolat vastaan tuijottaa, Niinkuin tahtoisivat hänen niellä Ahneest ammottaviin kitoihins. Kun nyt seisoo impi mietiskellen, Mihen kääntäisi hän retkensä, Mikä ääni vuoren luolist kaikuu Hirmuinen kuin murhan riehues? Mitä kauheutta silmäns näkee Tulen leimahtaes ukkosen? Hirvei peikkoja ja kyöpeliä Uumennoista rynkää kiljunal.