United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Mustassa murheessa, Pimeessä yksinäin Ma ristiinnaulittuun Vaan luotan mielessäin; Hän saattaa veisaamaan Vaivoissa sieluni: 'Kuss' otas, kuolo, on Ja voittos, helvetti?" Kapinaliitto. Näin oli monena vaivaloisena kuukautena kristittyin henki turvassa ainoastaan sen päivänvalon uhraamalla, jonka puutteessa elämä on vähä-arvoinen. Cineas ei lähestynyt hovia kuin ani harvoin.
Ja ihannetta kohden kun kuljet korkeaa, Niin olkoon tunnuslausees: "Jumala; isänmaa!" Kun Luojaas, synnyinmaatas sun työsi palvelee, Ei silloin turma uhkaa, vaan esteet raukenee. Mut intos harras olkoon, kuin ois se aina uus, Ja töittes palkka olkoon maas suuri vastaisuus! Ja vallatkohon valo sun koko olennon, Niin silloin, nuori joukko, sun voittos varma on!
Marssi lakkaa, oitis kun von Döbeln tulee näkyviin, ja upsierit yhdistyvät seuraavaa kööriä laulamaan. Sankari, taisteluhun joka viedä Meitiä taisit ja voittohon myös! Terve nyt, urhokas, eestä sun työs! Kiitollisuutemme äärtä ei tiedä, Sun kunnias, voittos, Ne kaikuvat loitos, Ja kaihohon niitä ei Suomi siedä. WERNER, astuu esiin klasi kädessä. Herr' everstimme!
KOTRO. Miksi, Kullervo, kiviä Sanoissasi viskot? Tuossa Sun veritekosi näemme. Illi meille syyn selitti, Ilvon ilkityön kun kertoi. Sun voittos', vapautesi Meidänkin on. Kuinka sulle Kuopan kaivaisimme? lausu! KULLERVO. Kaikkiko selitti Illi? MUUT. Kaikki kertoi. ILLI. Kaikk' emännän Juonet kerroin. KOTRO. Kuin sanottu, Ilkityön selitti Illi.
Näin turvaks maasi voiman luot sä itsetietoisen, näin joka mies on sankari ja voittos ikuinen; ja joukkos, vaikka pienikin kuin Kreikan aikoinaan, se torjuu tuiskut tundrojen ja suojaa Suomenmaan. Mä lailla Kreikan Tyrtaion jos voisin laulaa vain, niin tulta, voimaa laulaisin mä kunnon kansahain: Mä muiden eellä astuisin kuin airut taistelun: "Tuo jalo joukko jäljessäin, se onpi kansa mun!"
Näin turvaks maasi voiman luot sä itsetietoisen, Näin joka mies on sankari ja voittos ikuinen; Ja, joukkos, vaikka pienikin, kuin Kreikan aikoinaan, Se torjuu tuiskut tundrojen ja suojaa Suomenmaan. Mä lailla Kreikan Tyrtaion jos voisin laulaa vain, Niin tulta, voimaa laulaisin mä kunnon kansahain! Mä muiden eellä astuisin kuin airut taistelun: »Tuo jalo joukko jälessäin, se onpi kansa mun!»
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? Hyvästi! En tunne, jalot herrat, aikeitanne, Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee. Minäkö? Mik' on hetki sopivampi Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat, Joit' uljain veri mailmassa kultaa? Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne, Kätenne verestä kun vielä suitsee.
Ja tee mun kieleni niin valtavaksi, kipinän että kunniastas antaa se voisi vastaisuuden ihmisille! Näät jotakin jos muistuu mieleheni, jos soi se hiukan säkehissä näissä, paremmin ymmärretään voittos suuruus. Niin tuima oli hohto säteen kirkkaan, ett' uskon, varmaan öisin häikäistynyt, jos kääntänyt ma siitä silmät oisin.
Ja tee mun kieleni niin valtavaksi, kipinän että kunniastas antaa se voisi vastaisuuden ihmisille! Näät jotakin jos muistuu mieleheni, jos soi se hiukan säkehissä näissä, paremmin ymmärretään voittos suuruus. Niin tuima oli hohto säteen kirkkaan, ett' uskon, varmaan öisin häikäistynyt, jos kääntänyt ma siitä silmät oisin.
Pois siirtyen et mitään voita, voittos ehk' entisetkin hukkaat. Läsnäolo on jumalatar mahtava. Sen voima sa opi tuntemaan ja tänne jää! TASSO. Ei syytä pelkoon mulla: aina on Alfonso jalo ollut mua kohtaan, ja toiveitteni täytännästä kiittää ma tahdon hänen sydäntänsä vain, en liehitellen päästä armoihin; en mitään tahdo hältä ottaa vastaan, min antamista katua hän vois.