United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !


Moni silmä välkkyi kyynelistä, moni sydän sykki entistä tiuhempaan; moni tietämätön kuiskasi hiljakseen: "enkelit eivät asu maassa, ruusut eivät kukoista kau'an!" Kukkaset kumartelivat tuulen tuudittelemina, ikään kun tahtoen lausua: "rauha nukkuneille!" Kerttu visersi pensaassa, osottaen tahtovansa toivoa samaa.

Kuusessa heidän päänsä päällä visersi yht'äkkiä, lintu ... kesälintuko?... Ei, talvitianen se vain oli, lintu, joka ei hae lämpimiä maita kylmimpinäkään talvina, joka ennen putoo jäätyneenä maahan kuin muuanne maastaan lähtee ... ja joka visertelee huurteisessa koivussa yhtä iloisesti kuin keväisessä lehdossa. Alettiin hajaantua haudalta.

Pääsky visersi viirin päässä, kaukana käki kukkui Hiljaa niinkuin suvi-ilta Aatu-ukko nukkui. KADONNUT S

Ikäänkuin lohduttajana lauloi ja visersi äkkiä pieni lintu minulle, keskeyttäen alakuloiset mietteeni. Luultavasti istui se ikkunalaudalla ja minä surumielisesti hymyten arvelin, että se kentiesi oli tullut Dierkhofista, suoraan sen pihalla kasvavasta pihlajasta... Syvä aamuhiljaisuus keskeytyi suureksi kummastuksekseni toisellakin tavalla.

Ja lapsilla oli hamppulintu häkissä; sen kanssa menivät he eräänä aamuna puistoon, ja laskivat sen vapauteen lentämään toisten pikku lintujen luokse. Hamppulintu lensi; se oli niin iloinen, ja lentäessään visersi se yhden ainoan sävelen, ja se sävel oli niin täynnä iloa ja kiitollisuutta, ett'eivät lapset luulleet koskaan kuulleensa sen kauniimpaa.

Joulu lähestyi ja kaikki olivat vilkkaassa liikkeessä valmistuaksensa iloisesti viettämään ihanaa juhlaa. Kauppapuodit levittivät kauneimmat tavaransa nähtäviksi ja ihmiset kävivät ostoksilla. Pieni lintunen lensi ikkunalaudalle, katseli tuokion Petreaa, visersi iloisesti ja lensi pois. Mutta se jätti jälkeensä raikkaan tunnelman Petrean rintaan.

Mutta apulaisen nuori rouva, jonka sylissä lepäsi pienoinen lapsi, rupesi sitä uneen nukuttamaan ja hyräili: Siell' on lapsen hyvä olla Tuonen Herran vainiolla Kaitsea Tuonelan karjaa. Pienonen nukkui, ja nyt visersi satakieli hienoimpia säveleitänsä. "Kanaljaa!" kuiskasi provasti. "Suloista!" huokasi Helmi. Myöhään yön suussa he vasta lähtivät kotia.

Ja onnellisuuden tunne lämmitti mieltä. Elsa oli aivan terve. Hän oli alussa vakava, vaan tyytyväinen. Vähitellen tuli hän iloisemmaksi ja sai melkein entisen hilpeytensä. Onnellinen näytti hän olevan, kun hän puhella visersi lapselleen kuin leivo pojilleen. Nöyrä ja rakastava lapsi oli hän äidilleen.

Tässä synkässä havumetsässä oli aina hiljaisuus, ainoasti yksi ja toinen lintu silloin tällöin siellä visersi; eikä yhtään ihmis-asuntoa, yhtä vähän kuin ketään ihmis-olentoakaan huomanneet matkustajat puoleen tuntiin läheisyydessänsä.

Ainoastaan västäräkki visersi väsymättä pensastossa ja keltavarpunen, istuessaan kuusenlatvojen tänvuotisissa tuoreissa vesoissa liverteli harvalukuisia säveleitään ja tirkisteli sinne tänne. Leivosia ei täällä löydy laksoissa eikä niittymailla; niitä liitelee ylempänä ylänkölakeuksilla, jossa ohrapeltoja on lappeillaan.