United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun tuli semmoinen loma, ettei tuvassa ollut asiaankuulumattomia henkilöitä, vaan ainoastaan hän ja talon nuorempi tytär kahden kesken, otti hän lakin kouraansa ja kysyi: "Mitä sinä Anna oikein minusta arvelet?" "Pitäisikö sinusta mitä arvella?" "Elä viisastele, sano vaan minkälainen mies minä olen?" "Etkö tuota itse paraiten tienne." "Elä sinä mahtaile, kuule!
Kun näetsen matkalla ollaan, niin juo hän teetä, ja sinäkin juot teetä; mitä hän syö, sitä syöt sinäkin. Kauppamies ... niin, kuinkas sitten; kauppamies on kokonaan toista kuin herra. Kauppamies ei ole olevinaan; suuttuu kyllä toisinaan ja lyöpikin silloin, ja siinä se on sen laulun loppu. Ei hän viisastele eikä pistele... Mutta toisin on olla herran kanssa!
Senvuoksi, luoden häneen ylpeän silmäyksen, lausuin: "Minä tässä herra olen, sinä olet palvelija. Rahat ovat minun. Minä menetin ne hänelle siitä syystä, että niin suvaitsin tehdä. Ja kyllä se on parasta, ettes ollenkaan viisastele, vaan teet mitä käsketään". Saveljitsh kävi niin kokonaan ymmälle tuosta, että löi kätensä yhteen ja jäi seisomaan kuin suolapatsas.
Jospa sen tietäisin, niin sanoisin heti. Ja saisin varmaan tupakat palkakseni, ehkä juomarahaa vielä lisäksi, vai kuinka? TIRKKONEN. Kuule, toveri, elä sinä kovin viisastele. Muistatko, mikä edesvastaus siitä on, jos pahantekijöitä hyysäät? Tunnet kaiketi lakia sen verran? ANTTI. Kyllä, herra poliisi. TIRKKONEN. Niinpä anna ilmi, eläkä laita itseäsi suotta välikäteen.
Sinä elä viisastele! kiljaisi hän Pekalle. Minä näin, että ne olivat; ja ne ei ole kenenkään muiden kuin sinun. Sinä nälinkuoliaana kutjaset talosta taloon ja opetat nuoria kortin lyöntiin. Nytpä ei Pekka enää malttanut olla rauhallisena. Sano sinä yksikään kerta, virkkoi hän, jolloin minä olen sinulta kerjäämällä palaista pyytänyt, ja puhu sitten! Minä tiedän, että omistani olen elänyt.
Mikset ilmoittanut tulliin sitä teelusikkaa, jonka löysit hauvin vatsasta. Ruumiinryöstöhän se oli sekin! Elä siinä viisastele, Hanna! Kaikkihan on meren tuomaa, ja mistä me tiedämme, kuka niiden kanssa on kulloinkin hukkunut? Jääköön vain kaikki entiselleen, jääköön, jääköön.... Jos Kalle jaksaa odottaa tupaansa, niin jaksan minäkin lehmiäni.
Ja on sinulla perintöjä ja prosentteja kanssa! Sano sinä, että siitäkö minua verotetaan, jos rakennan peltojani ja panen rahani maahan? Häh? 10,000 markkaa sait mennäkin talvena Honkakankaan metsillä, ja ei kai ne ole miten vielä maahan menneet? Jos eivät mahaan... Elä viisastele, Juntunen ... se on minun oma asiani! Etkä sinä ole sen kummempi viisas kuin muutkaan, vaikk' olet lautamies!
"Hiljaa!" keskeytti minut Pugatshev. "Se on minun asiani. Ja sinä", jatkoi hän, kääntyen Shvabriniin, "älä mutkistele äläkä viisastele: olkoon hän vaimosi tai kuka hyvänsä; minä vaan vien sinne kenet tahdon. Herra upseeri, seuraa minua!"