United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja myrskyt merta ne velloo ja tuulet ne tuivertaa ja vetten vyöryvät vuoret ne nousta ja vaipua saa, mut tyyntä on aaltojen alla, kuhun tuul' ei tunkea voi, vain vienona viestinä sinne humu ulapan aaltojen soi.
Kas! vedet valaa Hopeista kalaa Ja ruuhet ne riemuten laineilta palaa Taas rannallen. "Oi Vellamo, Ahtolan kaunoisin, Sa kultihin pohjoiset rantamme peitä! Sua kuohuvin maljoin ma tervehdin Ja laulan kuin taattomme ennen meitä Suo viljas iitää Vesiimme kiitää Ja riemun viestinä suo lokin liitää Vuonoimme luo".
Tääll' oli kerta jo ennen Odysseus oiva sun tähtes viestinä, urhea häll' oli kumppalinaan Menelaos; heitä mä kestitsin, majan annoin kattoni alla; tuntemahan tulin, kummankin mik' on muoto ja mieli. Mutta kun astuivat kokoukseen iliolaisten, seisoissaan rotevamp' oli hartiokas Menelaos, taaspa kun istuivat he, ol' arvokkaampi Odysseus.
Sydänmetsien varjostossa On tyyntä ja rauhaisaa, Kylän kuiskehet viestinä sinne Suvituulonen tuudittaa. Ja pilviä viertävi tuuli Ja päivän ne himmentää Ja lintujen lakkaa laulu Ja painava, raskas on sää. Mitä kuiskivi kuusissa tuuli, Sitä tiedä ei ainoakaan, Näät huokaavaa humukieltä Nuo metsät taitavat vaan.
Vaan Uni itsepä armas akhaijein laivoja kohti maan järisyttäjän mahtavan luo heti viestinä riensi, astuen luo sanat siivekkäät näin hälle jo virkkoi: "Danaolaisia nyt halus jälkeen auta, Poseidon, 357 voittaa ainakin nyt Zeun nukkuiss' antaos, sillä verhosin silmät hält' unin vienoin, kun hänet Here viehteli vierelleen levon armauteen sekä lemmen."
Mutta jos on sana tuo tosi suora ja vilpitön sulta, mennös kuolematonten luo sekä kutsuos joutuin 54 kiitävä Iris tänne ja ampuja kuulu Apollo, vaskenvälkkyvien jott' Iris akhaijien keskeen viestinä käskyn veisi Poseidon-valtiahalle tauota taistelemasta ja kulkea pois kotihinsa.
Luo Helenen helo-olkaisen tuli viestinä Iris, hahmoltaan kuin tään nato, kuin Antenorin poian 122 puoliso, Laodike, Priamon tytär, siskoja sorjin, joll' Antenorin ruhtinasjuurt' oli mies, Helikaon. Huoneessaan Helene kutomass' oli purppuraviittaa, kaksoisvaippaa suurt', asekiistat kirjaten siihen, joiss' yhä kärsiä sai hänen vuokseen kättä nyt Areen niin hepourhot Troian kuin sopavälkyt akhaijit.
Menköön luo Priamon mult' Iris viestinä, että luota akhaijien laivain pois pojan armahan noutais lunnahin, lahjoin, jotk' ilahuttavat mieltä Akhilleun." 119 Kuuli ja totteli, ei Thetis empinyt kuuleajalka, oitis Olympon korkeudest' alas tuulena kiiti.
Mut kohta huomasi koito mies, miten täälläkin painoi jumalten ies, ei lepoa leimunnut linnan lies, hän tännekin toi torajyvän. Kun vastata valtiattaren ei voinut hän hurjaan huumaan, tää joutui raivohon rakkauden, tää syttyi vihaan kuumaan, hänet lähetti viestinä Lykiaan, luo taattonsa, Lykian kuninkaan, mut pyys sanantuojan tuhoamaan, isän vihkien häijyyn tuumaan.
Jalanjälki jok'ainoa peitä, lumi, vaippahas valkoiseen, iki-yö, syvin varjosi heitä yli kulkijan uupuneen, meri unhon, yllätä salaa joka muisto, mi jää elostain, joka kaiku, mi viestinä palaa taa taivalten lauluttomain;