United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samassa jo seisoi Hautalan emäntä kuuhoillen portailla. Hän oli pieni, noin viidenkymmenen ikäinen, kalpeaverinen vaimo. Nyt, samoin kuin melkein aina, hänellä oli valkea liina sidottuna pään ympäri, otsasta niskaan. Tuossa asussa teki hän semmoisen surullisen viehkeän, puoleensa vetävän vaikutuksen, että melkeinpä vieraankin teki mieli sanoa äidiksi.

Miksi pitää kaiken ilon aina päättyä näin?... Ja että vieraankin piti tämä nähdä ja kuulla!

Englannissa vieraankin korva sentään erotti jotain järjestystä tuon suussa pyöriteltävän lihapalan liikuttelemisessa, mutta täällä se näkyi saavan olla ja elää ihan omin valtoineen. Sellaista enkeliskaa kuin he puhuivat osaa vaikka kuka, jos pistää kuuman perunan suuhunsa ja puhuu kieltä mitä tahansa. Jos he eivät ymmärrä teitä, ette tekään heitä ymmärrä ja niin olette kuitit.

Eikähän Liisalla ollut sitä asiaa vastaan sen enempää, jos kerran saisi jonkun kotimiehen ottaa, ettei lehmäraukka lypsämättä jäisi... Saisihan tuota kerran koettaa sitäkin, että käy vieraankin pitäjän pappia kuulemassa, ennenkuin kuolee ... ainahan niitä oman pitäjän pappeja saa kuulla ... ja jos tuosta jotain apua lähtisi syntiselle ihmiselle...

Vieraankin kasvot punastuivat, hän loi silmänsä lattiaan ja mietti mitä sanoisi, mutta ei joutanut kauan miettimään, kun Reeta Kustaava sanoi: »Sano heti, miten on Antin laitaKun niin arvaatte, niin täytyy sanoa totuus. Kuollut se on. Herra Jumala, mitä pitää kuulla, sanoi Antin äiti karvaalla mielellä, otti esiliinansa käsiinsä ja painoi sillä kasvojaan.

Mitä se sellainen! Tekee vain pahaa. Ota tuosta lautasellinen puuroa! Mistä sinä lapsellesikaan rintaa annat! Kyllä olet saanut nälkääkin nähdä. Ei se mitään ole. Kyllä vielä vaurastun. Ei sitä niinkään vaurastu. Ota nyt vaan ja syö. Oletko lapsenakaan koskaan saanut syödä kylläksesi? Ja siitä ei hevillä toivu vaikka vieraankin ruokaan pääsisi. Pitäisi Lyylin jo tulla. Missä se tyttö viipyy?

Ja kyllä se nälkä ruuan suolaa. No eikös isäntä ole vieraan arvonen? Ettekö tule syömään yhtä aikaaEmäntä sanoi, että »syö vaan, Pekka, sinäkin siitä, omaan mahaasihan sinä syöt, jos syöt vieraankin kanssaMinä en saattanut syödä muuta kuin kipeimmän nälän silmään. Koetin niellä niitä muikkuja ja vähän karkeata leipääkin. Piimä oli niin hapanta vinkerätä, että veden kiskoi silmästä.

Siinä on omituisuutta tässä maassa, joka heti ensi näkemällä saa sen niin selvästi vieraankin silmään pistämään. Ja kun sitten seuraavina päivinä olen kävellyt ja päällisin puolin tarkastellut tätä kaupunkia, on sen omituisuus tullut yhä enemmän näkyviin. Sillä kansallisempaa pääkaupunkia tuskin on toista Euroopassa.

Minähän vain hänelle huomautan, ehdotan. Eihän hänen tarvitse tehdä, niinkuin minä pyydän. Mutta jos hän kuulee rukoukseni ja esimerkiksi antaa laivan joutua haaksirikkoon, niin silloin se kyllä on merkki siitä, että jumala tahtoo tehdä, niinkuin minä tahdon. Tämä meni jo ukinkin puheiksi niin pitkälle, että näytti jo vieraankin vuoksi olevan aika saada hänet lopettamaan.

"Jos vaan siitä huolit. Tule, aseta itsesi tähän näin. Minä olen vähimmin tytyväinen kuvan silmiin, niitä en tahdo saada luonnistumaan. Tohtori oli täällä tänään aikasin, ja hän sanoi samaa. Hänen oli määrä tuoda muassaan erään vieraankin, joka pystyy taideteoksiin, mutta hän nousi niin myöhään ylös. Sinulla on ihan äitisi silmät. Tule, aseta itsesi tähän, juuri tähän näin. Ole nyt alallasi, ajattele jotain hyvää minusta, eli ole kuin antaisit lahjan jollekulle. Se oli hyvä asia, että menit Falleria takaamaan. Ajattele sitä, niin saat äitisi silmät, jotka sydäntä lämmittävät. Hymyillä et saa. Ainoastaan tuo hyvä, tuo vilpitön katsanto, tuo ... tuo ... nyt, nyt on oikein.