United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Epätoivon nopein askelin oli hän äsken kiirehtinyt tuonne, varmana päämäärästään; hitaasti ja epäröiden, kuin vasten tahtoansa, pakon viemänä, joka oli tuohon tahtoon tarttunut, palasi hän nyt kotiin. Kuljettuaan kappaleen matkaa, hän pysähtyi, kääntyi ja heitti merelle pitkän, uneksivan katseen...
Mutta vapaa-ehdottoman liikahuksen viemänä lähestyi tällä silmänräpäyksellä Fabiani Harry Drakea ja sanoi kylmästi: Te olette väärässä, herraseni. Skotlannin matruusi on voittaja! Drake astui yhtäkkiä Fabiania kohti. Mitä sanotte? kysyi hän uhkaavalla äänellä. Minä sanon, että olette väärässä, vastasi Fabiani tyvenesti. Luultavasti, sanoi Drake, sen tähden että olette lyöneet veikan Wilmoresta.
Siveä ja viisas sielu seuraa johtajaansa eikä ole olostaan tietämättä, mutta se sielu, joka himollisesti ruumista ikävöitsee, niinkuin edellisissä olen puhunut, se pitkiä aikoja ympäri ajelehtii, haluten ruumista ja näkyvää maailmaa, ja vasta paljon vastarintaa tehtyänsä ja paljon kärsittyänsä se vaivalla ja väkivallalla joutuu sieltä pois, tuon siihen määrätyn johtajan viemänä.
CHRYSEIS. Medon on viemänä vihurin liki tänne ankkuroinut. Minä purresta pakenin löytämähän Lemminkäistä sekä onnea omaani. AALLOTTARET. Oi, astu aaltoihin siskoksemme! Me sydänhuolille hymyilemme. Kas, tähti vaipuu ja kupla haipuu. Käy kanssa riemuiten soutamaan näin sini-uljasta ulappaa! CHRYSEIS. Taivas! Jo tulevi Medon... Jälkeni näkevä on hän.
Kuin meren aavall' ilmestyy valo laivurin silmään, vuorten pengermält' ylähäinen valkearoihu paimenien majasesta; mut itse hän viemänä myrskyn kauas rakkaistaan kalamert' ajelehtivi aavaa: noinp' yläilmoihin kävi välke Akhilleun kilven, kauniin taiturityön.
Ainoastaan unelmiensa tietä on ihmiskunta pyrkinyt ja päässyt toiveittensa viimeisille perille. Niiden avulla se on luonut itselleen taivaansakin. Jo tuhannen tuhansia vuosia sitten se on kaikkein viisaimpiensa viemänä tullut siihen, että sen onni ei ole ollut rakennettavissa missään muualla kuin siellä mistä ei ole mitään ja mistä ei kukaan tiedä mitään.
Hän kulki heidän jälessänsä ja poimi pienen punaisen kukan maasta, viskasi sen virtaan ja katseli kuinka se hirmuista vauhtia riensi virran viemänä eteenpäin, niinkuin ihmisen elämä ajan virrassa. Miksi hän oli niin murheellinen ja miksi he olivat niin iloiset? Päivän kuluessa veljeni alakuloisuus ja nuorukaisten ilo näytti yhä lisääntyvän.
Katrilli oli juuri alkanut ja parit asettuneet vastapäätä toisiaan keskelle pihamaata. Ensimmäisinä olivat lähteneet liikkeelle ruustinna sulhasen, erään apulaispapin, kanssa ja morsian vanhimman veljensä viemänä.
Hän tunsi heti keitä ne olivat, mutta ne eivät tunteneet häntä. Kun Deborah huomasi hänet tulevan penkeristölle, huusi hän: "Tapa Naomi, Theophilo; työnnä miekkasi hänen rintaansa. Parempi on nähdä hänet kuolleena äitinsä haudalla, kuin villittyjen romalaisten viemänä pois vankeuteen."
Ken kipunaisen rintaansa saanut on tuon tulen tuiman, saa ei hän rauhaa, rientää hän viemänä vihurtuulen huiman, pyhä pyörremyrsky hänt' yhä eespäin yöt päivät ajaa; aarnihongan alle saattaa hän pysähtyä tekemähän pajaa.