United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elä sano toisille, niin minä näytän, varoitti Aliina. No, en sano, lupasi Mari. Aliina veti nurkasta vanhan verkon takaa pullon. Mitä siinä on? uteli Mari. Taitaa olla viiniä, arveli Aliina asettaen nenänsä pullon suulle. Kenenkähän se on? En tiedä. Maistetaan. Ei maisteta, kenen lienee. Kuurottamassa ollut tuli etsimään ja heidän täytyi panna pullo paikoilleen, jotteivät toiset näe.
Talvisin tavataan usein ainoastaan muutamia miehiä kylässä. He ovat tänä vuoden aikana helposta maksusta kulettamassa tavaroita maan kaikkiin satamiin ja kauppapaikkoihin. Toiset kutovat verkkoja ja valmistavat pellavia ja liinoja verkon aineiksi, nahkoja siloiksi, sorvaavat lusikoita ja kauhoja y.m.
Vilho ei tähän vastannut sanaakaan, vaikka hän pari kertaa aukaisi suunsa puhuaksensa, hän vaan aivan äänetönnä ryhtyi työhönsä, joka oli verkon kutomista. Mutta hetken perästä, kun kalastajan vaimo astui tupaan, virkkoi hän vakavalla äänellä: "täti, vieläkö muistatte viime-pyhäistä saarnaa?" "Muistan jotenkin," vastasi vaimo, "vaan mitä varten sitä rupesit kyselemään?"
"Mutta kuka virittää verkon?" Teodora mietti hetkisen ja sanoi: "Länsi-Rooman nerokkain mies, Cethegus Caesarius, Rooman prefekti, nuoruudenystäväni." "Aivan oikein, mutta ei hän yksin. Hän on roomalainen eikä alamaiseni. Hän ei ole minulle täysin uskollinen. Kenenkä minä lähettäisin? Kenties taas Aleksandroksen." "Ei", huudahti Teodora. "Hän on tähän toimeen liian nuori. Ei." Hän mietti kauan.
Ei mikään semmoinen asia pistänyt ensinkään päähäni. Minä näin vaan pienissä kappaleissa, kuinka asian laita oli; mutta mitä siihen tulee, että olisin näistä kappaleista kutonut kokonaisen verkon ja saanut jotakin saalista siihen, se oli tähän asti ulkopuolella voimaani. Eräänä syys-aamuna olin minä äitini kanssa puutarhassa asuntomme edustalla, kun Mr.
Tirehtöörin apulainen, se sama, joka oli osoittanut Nehljudofin naisosastoon, tuli, nähtävästi uteliaana Nehljudofin asiasta, tänne, ja nähtyään ettei Nehljudof ollutkaan verkon luona, kysyi, miksei hän siis puhunut sen kanssa kuin olisi pitänyt.
Mutta vankien takana tuolla puolen seisoi vielä yksi nainen, ja Nehljudof heti arvasi, että se oli hän, ja heti tunsi kuinka hänen sydämmensä alkoi kovemmin sykkiä ja kuinka hänen hengityksensä pysähtyi. Ratkaiseva hetki läheni. Nehljudof tuli verkon luo ja tunsi hänet varmaan. Maslova seisoi sinisilmäisen Fedosjan takana ja hymyillen kuunteli mitä tämä puhui.
"Onko teillä voita myötävänä, häh? tahi vanhaa juustoa tuolla verkon alla?... Ettekö voi käsittää, että tuo paikka on kauppiaan, eikä kenenkään muun?... Sinä, sinä pitkänokkainen vuonolainen? Jos te kerran voitte airoillanne tunkeutua harmaan venehuoneen luo saaren taakse, ennenkuin tuo nuottavene tulee, niin siellä kyllä pääsette rantaan! Sinä, pitkänokka, älä töllistele tuolla touvissa.
Sä päälliseks saat huvin kuulla, kuinka aatoksiaan mies sellainen tuo ilmi; kuinka selvii hän joko verkon läpi voimallaan, kaikk' esteet rikkovalla, taikka kiertää sen neuvoin ovelin. SALADIN. Tuo totta on. Siit' oon mä kyllä huvitettu. SITTAH. Niinp' ei sua enää mikään voikaan hämmentää.
Johanneksen täytyi hymyillä vasten tahtoaan. Se oli totta! Tuon hän oli kokonaan unohtanut. Eihän eskimo mitään ajatellut. Mutta tuo toinen! Tuo ajatteli nähtävästi liiankin paljon. Jumala ties minkä verkon hän oli tästä kutonut jo? Heti kun jälkiruoka oli syöty, nousi vapaaherra. Anteeksi, sanoi hän, pistäydyn hetkiseksi hotellin kirjoitushuoneesen. Tulen pian takaisin.