United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nytpä hän orpona saa kovat kärsiä vaill' isän turvaa, Astyanaks nimen senp' ovat suoneet iliolaiset, sill' olit yksin turva sa porttien, muurien ylhäin. Kaukana vanhemmista nyt luona akhaijien laivain syö madot maan sua, kons' olet kyllästyttänyt koirat maaten verhoa vailla, ja ois toki palttinat hienot, työt kutojattarien monet, kauniit, kattosi alla.
G. menetti siinä omien sanainsa mukaan "puolet omaa olentoansa". Kauan aikaa eli hän kolkossa yksinäisyydessä eikä kyennyt mitään luomaan. Vihdoin hän ystävänsä muistoksi kirjoitti kauniin epilogin tämän "kello-lauluun." 1806 julkaisi Göthe ensi osan Faust'ia, jota hän oli kirjoitellut pitkin elämäänsä. Jo Strassburgissa päätti hän verhoa oman elämän-historiansa tämän vanhan sadun muotoon.
Molemmat selvimmät asiat mielessäni olivat, että vanha Blunderstone'n elämäni oli taantunut kauas minusta se näytti nyt siirtyneen äärettömän etäisyyden sumuun; ja että jonkunlainen verho ijäksi peitti elämäni Murdstone ja Grinby'n luona. Ei kukaan ole sittemmin nostanut tätä verhoa.
Jos vaikka aasit surmaisitkin Ja kamelitkin kuoletat Kun niitä rakastamme raukat , Niin säästä sielut katalat! Sun tykös itkein huudamme, Lähetä Henkes luoksemme! Meidän Jumalamme tykönä on paljo anteeksi antamusta. Nyt ihmettä tuhlaajapojasta kuullaan: Kun köyhyydessä hän nääntyy Ja verhoa puuttuvi hältä ja ruokaa, Niin isänsä luokse hän kääntyy.
Suotakoon nuoremman sukupolven hellävaroen kohottaa sitä verhoa, joka tähän asti on kätkenyt meiltä paljon, mikä koskee hänen elämäänsä ja toimintaansa. Voidaksemme rakastaa ja kunnioittaa jotain henkilöä, täytyy meidän häntä tuntea.
kun juuri luotu vailla kilpanaista, hän siellä verhoa ei voinut sietää, maa, taivas missä Luojaa tottelivat. Jos hurskahana hunnuttaunut oisi, nää sanomattomat ma oisin onnet jo ennen tuntenut ja sitten iki. Näin aivan hurmauneena käyden kesken ijäisen auvon ensi esikkojen, iloja muita ikävöiden vielä,
»Kyllikki!» sanoi Olavi liikutuksesta väräjävällä äänellä. »Minä en soisi isän ja tyttären välien särkyvän, mutta jos sinun päätöksesi lankee niinpäin, niin» hän tempasi rajusti palttoon päältään ja hänen äänensä vapisi harmista ja katkeruudesta »niin on tässä aluksi sen verran verhoa, ettei sinun tarvitse alasti maantielle astua.»
Ja heidän lähestyessään verhoa kajahti sen takaa heidän korviinsa raju väkevä iloinen sävel. Samassa verho ratkesi kahtia ja näytti ilmaan häipyvän, ja näky, jommoista sybariittikin olisi kadehtinut, avautui nuoren papin sokaistuneiden katseiden eteen. Heidän edessään oli suuri juhlasali lukemattomien valojen meressä.
Ja koskaan ei pyörteet huimat Tuo takaisin saalistaan, Näet himojen despootit tuimat Ei kylläänny milloinkaan. Perintöosa. Kaks vuosikymmentä kiitänyt Oli tapaansa tunnettuun, Nuo, jotka mun kasvatti jockeyks Elon hauskahan urheiluun. Isän, äidin muistolle siunaus, He tarkoitti kaunista niin, He valmiiks raivatun tieni Koki verhoa kukkasiin.
Näet sen, minä aion nyt laskea sormeni haavallesi. Sinä rakastat tuota Melek Ricin sukulaista. Kohota sitä verhoa, joka ajatuksesi peittää eli ole kohottamatta jos tahdot, sillä silmäni näkevät sen läpitse". "Minä *rakastin* häntä", vastasi sir Kenneth, hetken oltuaan hiljaa, "niinkuin ihminen rakastaa Jumalan armoa, ja pyysin hänen suosiotaan niinkuin synnintekiä Jumalan laupeutta".