United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onko valapattoiseksi todistetun roiston häpäisevillä sanoilla semmoinen voima että ne voivat minun kuninkaallisen vaakunakilpeni tahrata?" "Niin kauan kuin semmoiset syytökset eivät ole kielletyt ja vääriksi todistetut, veljenpoikani", sanoi Albanyn herttua, "ne tahraisivat vaikka itse kuninkaankin vaakunan". "Kielletyt vai, herra herttua!" huudahti prinssi. "Kukas sitten ne tuopi esiin?
Hän tuli meille, ja isä päätti saattaa häntä tänne. He tulevat huomenna. Isä ei enää kävele yhtä reippaasti kuin ennen", sanoi nuorukainen hymyillen, "sitä paitsi hänellä on monta tervehdittävää matkalla." "Isä ja hänen seuralaisensa ovat tervetulleet", sanoi Pekka. "Joko on pitkä aika siitä, kun veljenpoikani tuli teille?"
Ja nytkin taas me olisimme eronneet, yhtä tärkeää asiaa miettimättä, jos ei hän olisi meille muistuttanut mieleen tuota kahakkaa porvarein kanssa". "En epäile ollenkaan", virkkoi Albanyn herttua, antaen myönnytyksensä, jota hän näki kuninkaan odottavan, "että minun kuninkaallinen veljenpoikani pian on varttuva isänsä vertaiseksi viisaudessa".
Mutta hänellä oli nyt sentään suku ja vanhemmat... Hyvät vanhemmat? Nooh, tavalliset!... Muuten en minä koskaan voinut rakkaan veljenpoikani makua nais-asioissa ymmärtää. Hän oli siinä asiassa, kuinka sanoisin, omituinen ... hän rakasti harvinaisuuksia... Voin sen vakuuttaa, ainakin mitä tulee hänen jälkimäiseen puolisoonsa. Hän ei kuulu olevan paha. Herra tohtori on nähnyt hänet? Monta kertaa.
"Suokaa anteeksi, korkea-arvoinen herra", vastasi Errol'in kreivi, "vaan minun velvollisuuteni on suojella häntä, siksi kun hänen tuomionsa tulee täytettäväksi". "Pankaa hänelle sitten kumminkin kohta tuke suuhun", käski Albanyn herttua. "Ja te, kuninkaallinen veljenpoikani, mitäs te tuossa noin seisotte niinkuin kivettyneenä hämmästyksestä?
Isälle sano, äiti, ett'en vielä Ma tahdo naimisiin, ja jos sen teen, Niin ennen otan Romeon, jota vihaan, Kuin Paris kreivin. Hauska sanoma! KREIVINNA CAPULET. Tuoss' isäs tulee; puhu itse hälle, Niin nähdä saat, kuink' on se hälle mieleen. CAPULET. Kun päivä laskee, kastett' ilma tihkuu, Vaan veljenpoikani kun päivä laskee, Sataapi kaatain. Mitä? Suihkuriksi Muututko, tyttö? Kyyneltulvaa aina?
Sitten alkoivat hänen silmänsä tuikahdella jälleen, hän tuli aivan hänen lähelleen ja kuiskasi puoliääneen hänen korvansa juuressa: Jos veljenpoikani todella on tehnyt itsemurhan, niin se on tuo lemmon akka, joka on tappanut hänet!... Sht! Se on minun yksityinen ajatukseni.
Eikö olisi syytä heittää sikseen tuo häpeällinen oikeudenkäynti, joka tuottaa teille häviön? Ajatelkaa, kuka on riitapuolenne? Seikkailija, halpa mies, veljenpoikani palvelija. Ja mies semmoinen kuin te sallii, että moinen henkilö alentaa teidät ahnaaksi nylkyriksi! Se on mahdotonta. Meidän täytyy lähettää riitaveljenne Unkarin aroille, josta hän on tullutkin. Kiitän teidän armoanne.
»Veljenpoikani», sanoi Crévecoeur tuikeasti katsahdettuansa Hans Hanskurin rehelliseen, leveään naamaan, »vieköön tämän kunnon miehen, josta ei todella liene mitään pelkoa, suojassaan niin likelle kaupunkia kuin hän itse pääsee, ja päästäköön sitten hänet vapaaksi.»
Skotlannin parlamentti on, arvaan ma, ottava heidän ilkityönsä tutkiakseen, ja iloinen olen minä, että koston miekka on ollut teidän kaltaisen mahtavan miehen kädessä. Meidän sopimuksemme, herra kreivi, niinkuin te varmaan muistatte, ei tarkoittanut muuta kuin minun onnettoman veljenpoikani pitämistä tiukemmalla, siksi kun hän vuoden tai parin kuluttua olisi järkeen tullut".