United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tule tuuli, paista päivä, Laske lasta irrallehen; Ota minua orjuuesta, Päästä palkan piikuuesta, Vaikka vierisin vetehen, Kaatuisin kalajokehen, Sisareksi siikasille, Veikoksi ve'en kaloille Siiat silmäni pesisi, Hauit pääni harjoaisi. Vaan kun kuolen kuulu piika, Riutunen tytär ritunen; Kukapas sitte kullalleni, Kenpä kielilinnulleni, Puun saapi, halon hakevi, Ve'en rannalta vetävi?

Siinä tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja pakisi: "Tule nyt purtehen, Jumala, aluksehen, armollinen, väeksi vähän urohon, miehen pienen miehuueksi noilla väljillä vesillä, lake'illa lainehilla! "Tuuittele, tuuli, purtta, aalto, laivoa ajele ilman sormin soutamatta, ve'en kieron rikkomatta, väljille meren selille, ulapalle aukealle!"

Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan suoloiksi someret, Meren mullat maltahiksi, Meren ruovot ruokapuiksi, Ve'en kaislat kaalimaiksi. Kun ma laululle las'eme, Virren työlle työnteleme, Laulan meret mesiksi, Meren hiekat hernehiksi, Meren kivet kiiltäviksi, Meren kaislat kaunihiksi.

Tuo oli kaunis Pohjan neiti, maan kuulu, ve'en valio. Istui ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti pukehissa puhta'issa, valke'issa vaattehissa; kultakangasta kutovi, hope'ista huolittavi kultaisesta sukkulasta, pirralla hope'isella. Suihki sukkula piossa, käämi käessä kääperöitsi, niiet vaskiset vatisi, hope'inen pirta piukki neien kangasta kutoissa, hope'ista huolittaissa.

Samoin Kullervo, koska häntä oli käsketty tarpomaan koko voimallansa: Ve'en velliksi seoitti, Tarpoi nuotan tappuroiksi, Kalat liivaksi litsotti. Toisin paikoin ei kuvaus ole eikä aineen laadun mukaan voikaan olla näin voimakkaaksi tarkoitettu, vaan tulee sen sijaan hilpeytensä kautta eläväksi.

Tyttö saattavi sanoa, Neiti varsin vastaella: "Taattoni talon pihalla Eestakaisin astelevi; Maammo parka paimentavi Mennehen kesän kisoja; Veikkoni ve'en varassa Vähäll' äiän ottelevi." Läksi poikanen kotihin.

Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Vei hän vettä siskollensa: "Ota vettä sikkoseni!" Sikko taisi vastaella, Sisko kirjalastasella: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi! Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Vei hän vettä minnällensä: "Ota vettä minnäseni!"

Veip' on vettä taatollensa: "Ota vettä taattoseni!" Taatto taisi vastaella, Taatto kirvesvarrellensa: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi! Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Veip' on vettä maammollensa: "Ota vettä maammoseni!"

Laitapa ve'en väkeä veessä on väkeä paljo tämä tammi taittamahan, puu paha hävittämähän eestä päivän paistavaisen, tieltä kuun kumottavaisen!" Nousipa merestä miesi, uros aallosta yleni. Ei tuo ollut suuren suuri eikä aivan pienen pieni: miehen peukalon pituinen, vaimon vaaksan korkeuinen.

Uipi hauvit hangotellen, ve'en koirat vengotellen, lohet luo'oilta samosi, siikaset syväntehiltä, säret pienet, ahvenetki, mujehetki, muut kalatki, kaikki parvihin panihe, rantahan rakenteleikse virttä Väinön kuulemahan, soittoa tajuamahan.